Skip to main content

Tekijänoikeusopas: Muotoilu, arkkitehtuuri ja graafinen suunnittelu

Taideyliopistojen tekijänoikeuspalvelun tekijänoikeusopas

Muotoilu, arkkitehtuuri ja graafinen suunnittelu

Tekijänoikeutta, mallisuojaa ja tavaramerkkisuojaa voidaan käyttää suojaamaan tuotteen ulkomuotoa. Näitä suojamuotoja voi käyttää yhdessä tai erikseen ja niiden antaman suojan mahdollisuudet voi hyödyntää eri tavoin tuotteen elinkaaren aikana. Ks. myös luentomateriaali  Tuotteenulkomuodonsuoja2012ppt.ppt. ja materiaali jossa käsitellään suunnittelutyön ja oikeudellisen suojaamisen etenemistä suunnittelijan työskentelyn prosessissa suuntyöiprtyö17 110.pptx

Muotoilun suojaamisessa mallisuoja on ensisijainen suojamuoto ja tekijänoikeus sitä täydentävä suojamuoto. Mallioikeuden saamisen edellytyksenä on se, että malli on uusi ja yksilöllinen. Mallioikeus voidaan rekisteröidä kansallisesti tai yhteisömallina. Suoja rekisteröidään viideksi vuodeksi, jonka jälkeen rekisteröintiä voi vielä jatkaa viisi vuotta kerrallaan. Maksimissaan suojan kesto on 25 vuotta.

Yhteisömalliasetus antaa lisäksi  mahdollisuuden saada lyhytaikaista rekisteröimätöntä yhteisömallisuojaa  kolmen vuoden ajan mallin tunnetuksi tulemisesta. Tämä  suoja on tarkoitettu nopeasti vaihtuville malleille. Jos mallin haluaa rekisteröidä yhteisömallina on se rekisteröitävä 12 kuukauden kuluttua tunnetuksi tulemisesta.

Rekisteröinti on maksullista. Yhteisömallisuojan OHIM virastolle maksettava rekisteröinti ja julkaisumaksu  maksaa tällä hetkellä 350 euroa jos hakemus koskee yhden tuotteen suojaamista. Rekisteröinnin voi tehdä OHIM kotisivulla. Rekisteröintiä varten tarvitset kuvat tuotteesta ja luottokortin rekisteröinnin maksamista varten. Kuvista yksi on valittava pääkuvaksi ja sen lisäksi voi olla 6 muuta kuvaa, yhteensä 7 kuvaa. Kuvissa ei saa näkyä mitään muuta kuin rekisteröitävä tuote. Jos esim.  haet mallisuojaa saunarakennukselle, on sen sisäkuvasta poistettava vieraan valmistajan kiuas. Kuvat voivat esittää tuotteen eri kuvakulmista ja niissä voi esitellä yksityiskohtia.  Mustavalkoinen valokuva, piirroskuva tai värivalokuva ovat vaihtoehtoehtoja, joilla voit esittää rekisteröitävän mallin. Yleensä mustavalkoinen valokuva antaa parhaimman käsityksen tuotteesta. Jos tuotteessa on runsaasti pieniä yksityiskohtia, voi parhaan suojan saada mustavalkoisella piirroskuvalla. Jos väri on keskeinen osa mallia, on värikuva paikallaan.  Jos haluat  mallisuojan eri värivaihtoehdoille, rekisteröi mallisuoja kullekin vaihtoehdolle.

OHIM tutkii vain sen että hakemus on oikein täytetty ja rekisteröintimaksu on maksettu. Rekisteröinnin jälkeen muut tahot, esim. kilpailevat yritykset, voivat vaatia rekisteröintiä kumottavaksi esim. sillä perusteella että malli on julkistettu yli 12 kuukautta ennen rekisteröintiä.

Mallin voi rekisteröidä myös kansallisesti. Suomessa rekisteröinnin hoitaa PRH. PRH tutkii mallin yksilöllisyyden ja uutuuden, ja rekisteröi mallin ainoastaan jos se katsoo että uutuuden ja yksilöllisyyden vaatimukset ovat olemassa. Myös kansallisen rekisteröinnin Suomessa voi hoitaa verkossa. www.prh.fi

Mallisuoja on tarkoitettu taideteollisuuden tuotteiden ensisijaiseksi suojamuodoksi. Mallisuoja tekee tuotteesta oikeudellisesti suojattua immateriaalista omaisuutta, jonka käyttöön tarvitaan suunnittelijan lupa. Suunnittelijalla on parempi neuvotteluasema neuvotella ehtoja mallin käytölle jos mallisuoja on jo rekisteröity suunnittelijan nimiin. Mallisuojan rekisteröinti ja siitä tiedottaminen ehkäisee väärinkäytöksiä.

Aasiassa mallin uutuusvaatimus on ehdoton edellytys ja yhteisömallin 12 kuukauden armonaikaa ei tunneta. Mallin rekisteröinti tulee tehdä ennen mallin julkistamista, jos aikoo Aasian markkinoille.

Mallisuojan kansainvälinen rekisteröintihttp://www.wipo.int/hague/en/ on mahdollista WIPO:n kautta. Kansainvälisessä rekisteröinnissä on hyvä käyttää apuna mallisuojaan perehtynyttä asiamiestä. Asiamiehen käyttö on aina suositeltavaa, jos siihen on taloudellisia mahdollisuuksia. Suojaamiseen löytyy myös neuvontaa ja siihen on mahdollista hakea taloudellista tukea.

Muotoilua voidaan suojata myös tavaramerkkisuojalla, sillä tavaramerkkinä voidaan suojata myös tavaran tai sen päällyksen muoto.

Tavaramerkillä voidaan suojata yrityksen nimi tai tuotteen nimi. Merkinnällä  ( Trademark ) voidaan ilmoittaa, että tietty sana tai sana- ja kuviomerkki  tai tavaran muoto on suunnittelijan mielestä tavaramerkki. TM merkinnän käyttöön ei tarvita rekisteröintiä. Ympyröity  ®  tarkoittaa rekisteröityä tavaramerkkiä ( Registered Trademark ) ja sitä saa käyttää vain silloin kun  tavaramerkki on rekisteröity. Tavaramerkki voidaan rekisteröidä  kansallisesti esim. Suomessa ja EU:n alueella yhteisötavaramerkkinä. Lisätietoja kansallisesta tavaramerkkisuojasta www.prh.fi. Vuonna 2010 kansallisen tavaramerkin rekisteröintimaksu oli 180 euroa. Yhteisötavaramerkin rekisteröinnin voi tehdä osoitteessa www.ohim.org. Vuonna 2010 yhden tavaramerkin rekisteröintimaksu oli 950 euroa.  Kansallinen rekisteröinti antaa yksinoikeuden käyttää tavaramerkkiä Suomessa. On mahdollista rekisteröidä tavaramerkki ensin Suomessa ja sitten kansainvälisesti.

Kansainvälinen tavaramerkkisuojaus on mahdollista tehdä WIPO:n kautta http://www.wipo.int/madrid/en/ . Tavaramerkkisuojaukseen voi saada apua tavaramerkkiasiamiehiltä, joiden apuun turvautuminen on suositeltavaa erityisesti kansainvälisen suojaamisen osalta.

Tekijänoikeuslain antama suoja alkaa heti jos suunnittelijan tekemä teos on niin itsenäinen ja omaperäinen luovan työn tulos, että se ylittää teoskynnyksen.  Tekijänoikeussuojaa ei Suomessa voi rekisteröidä viranomaisen toimesta.  Yhdysvalloissa rekisteröiminen on mahdollista ja suositeltavaa. Tekijänoikeussuojan kestoaika EU:ssa ja mm. Yhdysvalloissa on tekijän elinikä ja 70 vuotta  tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Kansainvälisesti suojan kesto on vähintään 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Teoskynnys on Suomessa perinteisesti ollut korkea käyttöesineitten osalta.  

Tekijänoikeus antaa teokselle välittömän  ja automaattisen suojan. Tekijänoikeussuoja on maksuton, eikä sitä tarvitse rekisteröidä. Muotoilijan kannattaa käyttää tätä suojamuotoa hyväkseen, ja merkitä kaikki suunnittelutyönsä © merkinnällä. © merkinnällä ilmoitetaan teoksen valmistumis- tai julkistamisvuosi ja tekijän nimi esim. © 2010 Mikko Muotoilija. Suojamerkintä ilmoittaa muille, että suunnittelija arvostaa teostaan ja pitää sitä itsenäisenä ja omaperäisenä käyttötaiteen teoksena.  Merkintä voidaan rinnastaa YKSITYISALUE PÄÄSY KIELLETTY --kylttiin. Tekijänoikeussuojan olemassaolo ei riipu siitä, onko © merkintää käytetty, mutta © merkintä saattaa toimia varoituksena henkilöille tai yrityksiä jotka harkitsevat suunnittelijan työn tulosten luvatonta käyttöä.

Suomen tekijänoikeuslain valmistelutöiden mukaan käyttötaiteen osalta ensisijaiseksi suojamuodoksi on tarkoitettu mallisuoja. Tekijänoikeussuoja on käyttötaiteen tuotteille tarkoitettu vain poikkeuksellisen omaperäisille teoksille. Oikeuskäytäntö on noudattanut tätä linjaa ja käyttötaiteen esineiden osalta teoskynnys on Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä korkea.  Korkeimman oikeuden ratkaisut joissa huonekalujen on katsottu jäävän teoskynnyksen alapuolelle ovat KKO 1932 II 267 Makuuhuoneen kalusto, KKO 1975 II 25 Sohvakalusto, KKO 1948 II 464 Kattovalaisin ja KKO 1976 48 Koristevalaisin.

Koristevalaisimet, jotka eivät KKO:n päätöksellä (KKO 1976 48) ylittäneet teoskynnystä.


Myöskään nämä soljet eivät KKO:n päätöksen mukaan ylittäneet teoskynnystä (KKO 1980 II 3).

Tekijänoikeusneuvoston ratkaisukäytäntö on lähentynyt Pohjoismaista linjaa, jossa käyttötaiteen teoskynnys on perinteisesti ollut matalammalla kuin Suomessa. Suojaa ovat saaneet  kokoontaitettava tuoli  TN 1995:7; valaisin FYR TN 1997:4, vierashuoneen kalusto TN 2004:4 ja  Ruokahuoneen kalusto TN 200:4.

Tekijänoikeusneuvoston päätöksessä TN 2006:9 vahvistettiin huonekalujen osalta että  tapauksessa käsitellyt  omaperäiset huonekalut , mm.  Eero Aarnion Pastilli-tuoli saivat tekijänoikeussuojaa. Päätös oli taloudelliselta merkitykseltään erittäin tärkeä, sillä mallisuoja ei ajallisesti riitä suojaamaan design klassikkoaseman saavuttaneita huonekaluja lyhyen suoja-ajan vuoksi.

Tekijänoikeusneuvoston ratkaisulinjaa voisi luonnehtia siten että pelkästään se, että tuotetta voi myös käyttää ei vaikuta automaattisesti siihen että teoskynnys nostetaan korkealle.  Hirvenpääkoristeiset snapsilasit saivat teossuojaa ratkaisussa TN 2006:19, sillä niiden käyttötarkoituksen suhde muotoilun lopputulokseen oli etäinen. Ergonomisesti muotoiltu marjanpoimuri ei saanut tekijänoikeussuojaa TN 2007:7.  Marjanpoimuri oli saanut mallisuojaa, mutta mallisuoja-aika oli loppumassa.

Kansainvälinen trendi, jossa tekijänoikeussuojan suoja-alan voidaan  katsoa laajenevan, koskee myös muotoilun tekijänoikeussuojaa. Ruotsin korkein oikeus antoi 9.4. 2009 tekemässään ratkaisussa tekijänoikeussuojaa Mini Maglite taskulampulle, jonka IKEA oli kopioinut  ulkomuodoltaan täysin samanlaisena. Ruotsin korkein oikeus perusteli ratkaisuaan sillä, että lampun  hoikkaa linjaa on pidennetty siten että lampunpää kattaa osan patterisuojasta ja lähes huomaamaton liitos  patterisuojan ja lampun pääosan välillä muuttaa taskulampun ilmettä siten että se on jotain muuta kuin käytännöllinen taskulamppu. Ruotsin korkein oikeus korosti sitä, että taskulampulle annettava suoja on laajuudeltaan rajoitettu ja että kyseessä on rajatapaus.  Laajuudeltaan rajattu suoja tarkoittaa sitä, että Mini Maglite taskulampun muoto ei saa laajaa muuntelusuojaa. Muodon muuttaminen aiheuttaa sen, että kyseinen muoto ei enää loukkaa Mini Magliten tekijänoikeutta.

Edelleenkin teoskynnyksen ylittyminen muotoilun tuotteiden osalta on epävarmaa, ja mahdollisen tekijänoikeussuojan lisäksi on hyvä suojata tuote mallisuojalla, mikäli se tuotteen uutuuden perusteella on mahdollista.

Lausunnossaan 1993:5 tekijänoikeusneuvosto katsoi, että kangas, joka koostui punaisista puolukanmarjoista ja vihreistä puolukanlehdistä tummanvihreällä taustalla ja jossa oli eri värejä käyttämällä pyritty luomaan kolmiulotteinen vaikutelma valon osuessa marjoihin ja lehtiin, oli tekijänoikeuslain 1 §:ssä tarkoitettu teos. Lausunnossaan tekijänoikeusneuvosto kuitenkin huomautti, että tekijänoikeus ei suojaa aihetta, vaan sitä muotoa, jossa aihe on teoksessa ilmaistu. Tekijänoikeus kangasmalliin ei näin ollen estänyt toista suunnittelijaa itsenäisesti luomasta kangasta, jonka aiheena olivat puolukanmarjat ja -lehdet.

Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 1989:6 oli kyse siitä, että henkilö A oli luonut kolme kangasmallia. A:n suunnittelemista kangasmalleista ensimmäinen koostui palloista, jotka oli sommiteltu päällekkäin siten, että taaempi pallo ei näkynyt kokonaan. Pallojen osia eri tavoin värittämällä oli saatu aikaan useita erinäköisiä kangasmalleja. Toisessa kangasmallissa oli käytetty kuviota, joka muodostui kahdesta kärjekkäin asetetusta kolmiosta. Kuviot oli sijoitettu joko vinoihin riveihin tai limittäin siten, että ne peittivät lähes kankaan koko pinnan ja väritetty eri tavalla. Kolmannessa kangasmallissa oli kaarevilla viivoilla tyylitelty tiheästi seisovia kuusia, jotka muodostivat kuusikon. Kuusien oksilla eli viivojen päällä oli vaihdellen vihreitä ja harmaita täpliä. Lausunnossaan tekijänoikeusneuvosto katsoi, että kangasmalleista ensimmäinen ja toinen eivät olleet tekijänoikeudellisesti suojattuja teoksia. Niiden mahdollisella kopioimisella ei siten ollut tekijänoikeudellista merkitystä. Tekijänoikeusneuvosto katsoi sen sijaan, että kangasmalleista kolmas ylsi teostasoon ja oli siten tekijänoikeuslain 1 §:n mukaan suojattu teos.

Tekijänoikeuslain taideteoksia koskevat rajoitussäännöksien voidaan katsoa koskevan myös käyttötaiteen, taidekäsityön ja taideteollisen suunnittelun tuotteita. Täten tekijänoikeuslain 25 §:n rajoitussäännöksen nojalla käyttötaiteen teoksen saa kuvata näyttelyarvosteluun tai muuhun arvostelevaan esitykseen ja käyttötaiteen teoksien kuvia saa esittää kuvituksena tieteellisessä esityksessä, joka koskee käyttötaidetta. Samoin tekijänoikeuslain 25 a §:n mukaisesti käyttötaiteen teoksia saa kuvata kokoelma- tai näyttelyluetteloon, joka valmistetaan painamalla tai muutoin analogisesti. Digitaalista luetteloa varten käyttötaiteen teoksen toisintamiseen tarvitaan tekijän lupa. 

Käyttötaiteen teosta koskee tekijänoikeuslain 25 e §:n nimenomainen säännös, jonka mukaan käyttöesinettä saa omistaja tekijän luvatta muuttaa, mikäli teknilliset tai tarkoituksenmukaisuussyyt sitä vaativat.

Rakennustaiteen teos on mainittu tekijänoikeuslain 1 §:n 1 momentin luettelossa suojaa saavana taiteellisena teoksena.  Selittävä piirros ja plastisesti muotoiltu pienoismalli on mainittu tekijänoikeuslain 1 §:n 2 momentin luettelossa teoksina, jotka suojataan kirjallisina teoksina. Arkkitehtuuripiirustus voi saada suojaa myös kuvataiteen teoksena. Ilmenipä rakennustaiteen teos piirroksena, selittävänä piirustuksena tai rakennuksena, saa sen tekijä tekijänoikeuslain suojaamat taloudelliset ja moraaliset oikeudet.

Arkkitehdille tai arkkitehdeille jotka ovat luoneet rakennustaiteen teoksen syntyvät taloudelliset oikeudet, oikeus kappaleen valmistamiseen ja yleisön saataville saattamiseen sekä moraaliset oikeudet, oikeus tulla nimetyksi teoksen tekijänä ja oikeus vastustaa teoksen sellaista muuttamista, joka loukkaa arkkitehdin taiteellista ominaislaatua ja taiteellista arvoa.

Tekijänoikeus voi syntyä yhteisesti kahdelle tai useammalle arkkitehdille, jos molemmat ovat olleet tekemässä niitä ratkaisuja, jotka ovat antaneet teokselle sen rakennustaiteellisen itsenäisen omaperäisen muodon. Jos arkkitehdit ovat kukin luoneet itsenäisesti osan teosta, voi tekijänoikeus syntyä kullekin siihen osaan, jonka rakennustaiteellisen muodon hän on luonut.

Tekijänoikeussuoja suojaa rakennuksen rakennustaiteellisen teoksena ilmenevää muotoa. Tätä muotoa voi suojata myös mallisuojalla.

Rakennukseen luodut uudet keksinnölliset ratkaisut tulee suojata hyödyllisyysmallisuojalla tai patentilla. Näitä suojamuotoja tulee hakea ennenkuin rakennus julkistetaan. Tämä tarkoittaa patentti- tai hyödyllisyysmallisuojan hakemista ennen opinnäytetyön hyväksymistä ja ennen rakennuksen esittelyä messuilla tai rakennuksen piirrosten esittelyä arkkitehtuurilehdessä tai ennen kuin rakennustaiteen teos osallistuu kilpailuun. Kilpailusäännöistä eräänä muotona tekijänoikeussopimusta, jolla siirretään oikeuksia, käsitellään jäljempänä.

Tapaus KKO 1989:149 
Tyyppitalon julkisivu, jonka arkkitehti oli suunnitellut, ei nauttinut tekijänoikeussuojaa rakennustaiteen tuotteena, koska se ei arkkitehtonisilta elementeiltään eikä myöskään kokonaisuutena ollut riittävän itsenäinen ja omaperäinen.

Rakennustaiteen teoksen suoja on itsenäiseen omaperäisen luovan työn tuloksena syntyneen muodon suojaa. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1989:149 KKO katsoi että  talotehtaan talomalli Eurohouse S 2 koostuu aikaisemmin tunnetuista ja laajalti käytetyistä arkkitehtoonisista elementeistä.  KKO:n mielestä Eurohouse S 2 ei kokonaisuutena eronnut merkittävästi muista myynnissä olevista pientaloista,  valinnanmahdollisuudet pientalon valmistamisessa ovat usein rajatut ja talon muodon sanelevat suurelta osin valmistustavat ja muut talon käytettävyyteen liittyvät näkökohdat.


Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1988:4 rakennuspiirustukset eivät saaneet tekijänoikeudellista suojaa.

Tapaus KKO 1988:4

Rakennuspiirustukset saattavat saada suojaa tekijänoikeuslain 1 §:n 2 momentin nojalla vaikka niiden kuvaamaa rakennusta omaperäisyyden puuttuessa ei tekijänoikeuslain 1 §:n 1 momentin nojalla suojattaisikaan. Tässä tapauksessa sekä rakennus että sitä koskevat rakennuspiirustukset jäivät ilman tekijänoikeudellista suojaa.

Tekijänoikeus ei suojaa tekemistä sinänsä. Esim. työläät ja paljon aikaa vaativat LVI-piirustukset eivät saaneet tekijänoikeussuojaa tapauksessa TN 2000:10. Tapauksessa tekijänoikeusneuvosto toteaa, että työn luonteesta johtuen tekniset ja tarkoituksenmukaisuussyyt määräävät olennaisesti piirustusten muotoa vähentäen siten piirustuksissa ilmenevän omaperäisyyden mahdollisuutta. Piirustuksia ohjaavana elementtinä on tarve saada sovitettua tiettyyn ympäristöön mahdollisimman toimiva kokonaisuus. On todennäköistä, että samaan työhön ryhtyvä alan ammattilainen voisi päätyä olennaisesti samanlaisiin ratkaisuihin. Lausunnossa TN 2007:8 tekijänoikeusneuvosto totesi, että rakennuspiirustusten kuvaama rakennus on ulkoiselta hahmoltaan tavanomainen suomalainen talo.  Kyseessä on tavanomainen Suomessakin laajalti käytetyn talomallin pohjalta suunniteltu talo.  Piirustukset tai niiden kuvaama rakennus eivät saaneet suojaa rakennustaiteen teoksena. Kyse talomalli ja vapaa-ajan messuille suunniteltu huvila katsottiin rakennuksiksi, joiden omaperäisyys ei ylittänyt teoskynnystä tapauksessa

Teoskynnys ylittyy, kun rakennus on muodoltaan itsenäinen ja omaperäinen. Lausunnossa TN 2006:20 tekijänoikeusneuvosto katsoi, että Valamon luostarin konservointi- ja kirjastorakennus on itsenäinen ja omaperäinen rakennustaiteen teos. Lausunnossa TN 2002:5 lehtiyhtiölle suunniteltu arkkitehtikilpailun voittanut toimitalo katsottiin itsenäiseksi ja omaperäiseksi teokseksi.

Rakennustaiteen teoksen teoskynnys on oikeuskäytännössä edellyttänyt sellaista itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä, että esim. talotehtaan valmistalomallia ei ole katsottu teoskynnystä ylittäväksi rakennustaiteen teokseksi ratkaisussa 2008:6. Tekijänoikeusneuvosto on käsitellyt rakennuksen tai rakennuspiirustusten suojaa lausunnoissa TN 1995:18, TN 1996:4 TN 1997:16 , TN 1999: ja TN 2002:5.  Rakennus- tai rakennuspiirustus on jäänyt teoskynnyksen alle, jos niistä ei ole ilmennyt riittävää itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä. 

Sisustussuunnittelun osalta voidaan todeta, että sisustussuunnitelma kokonaistaideteoksena voi saada tekijänoikeussuojaa vaikka jokin sisustussuunnitelmaan sisältyvä yksittäinen huonekalu ei tekijänoikeussuojaa saisi. Sisustussuunnitelma sai tekijänoikeudellista suojaa ratkaisussa TN 1995:18.

Rakennustaiteen teokseen kohdistuu tekijänoikeuslain 2 luvun nimenomaisia rajoitussäännöksiä.

Tekijänoikeuslain 25 e §.n mukaan rakennusta saa omistaja tekijän luvatta muuttaa, mikäli teknilliset tai tarkoituksenmukaisuussyyt sitä vaativat. Asiaa on käsitelty tekijänoikeusneuvoston ratkaisussa TN 2002:5, jossa todettiin että esimerkiksi rakennuksen sisätilojen portaiden vähäinen muuttaminen tai rakennuksen julkisivumateriaalin vaihtaminen vastaavantyyppiseen halvempaan materiaaliin ovat tekijänoikeuslain 25 e §:ssä tarkoitettuja teknisiä tarkoituksenmukaisuussyillä perusteltuja muutoksia, jotka tekijänoikeuslain 25 e §:n mukaan voidaan suorittaa ilman arkkitehdin lupaa.

Tekijänoikeuslain 25 §:n 3 momentin mukaan rakennuksen saa vapaasti kuvata. Tämä poikkeussäännös koskee rakennustaiteen teosta joka ilmenee fyysisenä kolmiulotteisena rakennuksena. Täten esim. arkkitehti Alvar Aallon piirtämä Finlandia-talo rakennus voidaan vapaasti valokuvata ja toisintaa valokuvattuna esim. postikorttiin, ilman että arkkitehdin lupaa tulee kysyä. Poikkeussäännös rajoittaa arkkitehdin taloudellisia oikeuksia, mutta ei moraalisia oikeuksia. Näin ollen arkkitehdin nimi tulee mainita teosta toisinnettaessa eli postikortissa tulee mainita rakennustaiteen teoksen luoneen tekijän, arkkitehti Alvar Aallon nimi. Rakennuksen kuvaa ei myöskään saa julkaista arkkitehdin taiteellista ominaislaatua loukkaavassa yhteydessä, esim. tuotemainoksessa joka olisi arkkitehdin raiteellista arvoa loukkaava.  Kuvaaminen tarkoittaa ainoastaan kaksiulotteista toisintamista, valokuvaamista ja piirtämistä.  Säännös ei anna lupaa pienoismallien tai muiden kolmiulotteisten esineiden valmistamiseen rakennuksesta.  Kun rakennus on valokuvattu tai piirretty, syntyy valokuvaajalle tai piirtäjälle tekijänoikeus valokuvaan tai piirrokseen. Käyttäessä rakennusta kuvaavaa valokuvaa tai piirrosta on kuitenkin kunnioitettava kuvan kohteen arkkitehdin moraalisia oikeuksia.

Yleistä

Tekijänoikeus suojaa itsenäistä ja omaperäistä luomistyötä.  Graafisen suunnittelijan luovan työn tuloksena syntynyt teos kuten juliste, käyttöopas, kirjan ulkoasu, kuvitus, postikortti, web-sivut ja web-grafiikka, tunnus, tai mikä muu tahansa graafinen teos, voi saada tekijänoikeussuojaa.

Tekijänoikeus ja tunnusmerkkioikeudelliset suojamuodot, kuten tavaramerkkioikeus ja toiminimioikeus eivät ole toisiaan poissulkevia. Tekijänoikeus syntyy suoraan lain nojalla heti teoksen luomishetkestä lukien eikä edellytä rekisteröintiä tai vakiinnuttamista kuten tunnusmerkkioikeudelliset suojamuodot.

Tässä jaksossa käsitellään myös soveltuvin osin web-sivuja ja web-grafiikkaa. Sarjakuva ja piirroskuvitus käsitellään jaksossa Kuvataide ja valokuva. Tietokoneohjelmistoja, käyttöliittymää ja tietokantoja ja luetteloita käsitellään jaksossa Tietokoneohjelmat ja pelit.

Mitä tekijänoikeus suojaa?

Tekijänoikeuden suoja on muodon suojaa. Teoksen sisältö ei siten ole tekijänoikeussuojan piirissä.  Jos samasta aiheesta kuvitetaan esimerkiksi itsenäisesti useampia kirjoja, saa kukin kuvittaja omalle teokselleen tekijänoikeussuojaa edellyttäen, että omaperäisyys ja itsenäisyysvaatimus kuvituksen osalta täyttyvät.

Tekijän taloudelliset oikeudet

 

Tekijä voi sopimuksin luovuttaa taloudelliset oikeutensa osittain tai kokonaan esimerkiksi jollekin yritykselle. Sisällöllisesti kyseeseen voi tulla esimerkiksi eri tavoin rajattu käyttöoikeus, kuten kertajulkaisuoikeus, jatkuva julkaisu-oikeus, muuntelu- ja muuttamisoikeus, alueellinen yksinoikeus, jne. Sopimus on vapaamuotoinen kuitenkin siten, että  muuttamisoikeudesta ja edelleen luovutusoikeudesta  on sovittava nimenomaisesti.

Kustantaja, jolle oli luovutettu yksinomainen oikeus monistaa ja julkaista teos kirjana, oli edelleen luovuttanut  osan käsikirjoitusta julkaistavaksi aikakauslehdessä. Kirjoitusta ei voitu pitää mainoksena tai selostuksena vaan se täytti laajuutensa ja sisältönsä puolesta itsenäisen artikkelin edellytykset. Tähän nähden ja kun kustantaja ei ollut näyttänyt, että vakiintuneen hyvän tavan mukaan kustantajan toimintaan kirjan levittämiseksi kuuluisi sanotunlaisen artikkelin  edelleen julkaisuoikeuden luovuttaminen tekijää kuulematta, kustantajan ja lehden julkaisijan katsottiin loukanneen kirjoittajan tekijänoikeutta.  (KKO:1977-II-85).

Kappaleen valmistaminen graafisesta teoksesta ja teoksen saattaminen yleisön saataville

Oikeus kappaleen valmistamiseen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kuvakirjasta painetaan tietty määrä kappaleita tai valokuva poltetaan cd:lle tai se tulostetaan. Kappaleen valmistamisella tarkoitetaan fyysisen muodon antamista teokselle. Lähtökohtaisesti kappale syntyy, kun teos ilmaistaan ja se kiinnittyy johonkin alustaan kuten paperille tai tiedostona tietokoneen kovalevylle. Valmistamista on siten esimerkiksi teoksen painaminen, monistaminen, kopioiminen, tallentaminen, valokuvaaminen tai käsin jäljentäminen.

Oikeus saattaa teos yleisön saataville tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kirjaa myydään tai se julkaistaan netissä sähköisessä muodossa. Tekijän kannalta tämä tarkoittaa sitä, että hänellä on yksinomainen oikeus määrätä siitä, miten, missä ja milloin hänen teoksestaan valmistetaan kappaleita tai hänen teoksensa saatetaan yleisön saataviin.  

Tekijän moraaliset oikeudet

Tekijänoikeus suojaa tekijän taloudellisten oikeuksien lisäksi tekijän moraalisia oikeuksia. Moraaliset oikeudet suojaavat tekijän suhdetta luomaansa teokseen ja ne liittyvät tekijän persoonan kunnioittamiseen. Tekijä ilmentää luovassa toiminnassaan ajatuksiaan, tunteitaan, kokemuksiaan ja tietojaan. Tämän vuoksi moraaliset oikeudet eivät ole pääsääntöisesti luovutettavissa. Moraalisia oikeuksia ovat isyysoikeus ja respektioikeus.

Moraalisista oikeuksista tekijä voi luopua ainoastaan silloin, jos kyseessä on laadultaan tai laajuudeltaan rajoitettu teoksen käyttäminen. Esimerkkinä voi tulla kyseeseen tilanne, jossa esitteen graafisen ilmeen suunnittelijan kanssa sovitaan siitä, että esitteen yhteydessä ei näy tekijän nimeä.

Tekijän moraalisia oikeuksia voi loukata joko muuttamalla teosta teoksen tekijää loukkaavalla tavalla tai käyttämällä teosta tekijää loukkaavassa yhteydessä. Esimerkiksi teoksen käyttäminen kaupallisen mainonnan yhteydessä ilman tekijän lupaa voi loukata tekijän moraalisia oikeuksia. Moraalisten oikeuksien loukkausta arvioidaan objektiivisen mittapuun mukaan.

Isyysoikeus

Isyysoikeus tarkoittaa sitä, että teoksen tekijä on ilmoitettava teoksen yhteydessä hyvän tavan mukaisesti yleensä aina kun teoksesta on valmistettu kappale tai kun teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin. Teoksen tekijän nimi on siis mainittava työn julkaisemisen yhteydessä hyvän tavan mukaisesti ja siinä muodossa kuin tekijä pyytää. Tekijän nimen mainitsemistapa vaihtelee kuitenkin teoslajeittain ja alakohtaisesti. Nimi voidaan mainita kirjan kannessa,  näyttelyluettelossa jne. Mikäli tekijä haluaa julkaista teoksensa nimettömänä, ei tekijän nimeä tule ilmoittaa. Käytännössä tekijän mainita voi olla suhteellisen huomaamaton eikä sitä tarvitse korostaa. Esimerkiksi teoksen yhteydessä oleva ilmoitus © 2010 Greta Graafikko ja Graafikot Oy tarkoittaa, että sivut on tehnyt Greta Graafikko ja tekijänoikeudet kuuluvat, jonkin sopimuksen, kuten työsopimus, perusteella hänelle ja Graafikot Oy:lle. Tarkempaa selitystä siitä, miten oikeudet jakaantuvat, ei tarvitse tehdä. Siitä, miten tekijän nimi ilmoitetaan on hyvä sopia kirjallisesti samalla kun sovitaan toimeksiannon muut ehdot tai nimen ilmoittamisesta on hyvä olla maininta graafikon käyttämissä toimitusehdoissa tai muissa vakioehdoissa.

Respektioikeus

Tekijän respekti- eli kunnioittamisoikeus tarkoittaa, että teosta ei saa muuttaa tekijän taiteellista arvoa ja ominaislaatua loukkaavalla tavalla. Säännös siis kieltää teoksen sellaisen muuttamisen, joka loukkaa tekijän persoonaa. Muu muuttamisoikeus kuuluu tekijän taloudellisiin oikeuksiin. Oikeuskäytännössä on katsottu ainoastaan törkeänlaatuinen muuntelu respektioikeutta loukkaavaksi. Muuttamista koskeva harkinta on aina tehtävä yksittäistapauksittain ja objektiivisesti huomioiden mm. teoksen luonne, tekijän teoksessaan ilmentämä ideologia ja tarkoitusperät ja muutosten luonne.  Muuttaminen voi koskea vaikka valokuvien käsittelyä digitaalisesti esimerkiksi rajaamalla kuva tai muuttamalla kuvan värejä. Teosta voidaan muuntaa lukemattomilla eri tavoilla. On hyvä sopia muuntamisoikeuden laajuudesta kirjallisesti.

Graafinen teos - kuvataiteen teos, kirjallinen teos vai muu teos

 

Tekijänoikeussuojaa nauttiva graafisen suunnittelun teos tai tuote voi olla kuvataiteen teos, kirjallinen teos tai jokin muulla tavalla, kuten web-sivuna, ilmenevä teos. Tekijänoikeuslain mukainen teostyyppijaottelu ei aina seuraa arkikieltä. Tekijänoikeussuojan saamisen kannalta oleellista on teostaso eli teoskynnyksen ylittäminen, teoksen itsenäisyys ja omaperäisyys.

Esimerkiksi kirjan kansi voi tekijänoikeusneuvoston mielestä kokonaisuudessaan ilmentää sellaista tekijänsä (esim. graafinen suunnittelija) itsenäistä ja omaperäistä, persoonallista panosta, että kansi voidaan kokonaisuutena katsoa tekijänoikeuslain 1 §:n nojalla suojatuksi teokseksi. Tekijänoikeusneuvosto on katsonut, että kirjojen kansiin saattaa sisältyä myös lain 1 §:n mukaisella tekijänoikeudella suojattuja kuvataiteen teoksia tai valokuvateoksia. Näidenkin tuotteiden tekijänoikeussuojan edellytyksenä on, että ne ilmentävät tekijänsä itsenäistä ja omaperäistä, persoonallista panosta. Teostasoon yltämättömät valokuvat saavat joka tapauksessa suojaa tekijänoikeuslain 49 a §:n säännöksen nojalla. Tekijänoikeusneuvosto toteaa myös, että kirjojen kansiin sisältyvät tekstit, kuten kirjan nimi, saattavat myös joissain tapauksissa olla lain 1 §:n mukaisella tekijänoikeudella suojattuja, jos ne yltävät kirjalliselta teokselta vaadittavaan teostasoon.

Tekijänoikeusneuvosto on ratkaisussaan 2004:13 edellyttänyt esimerkiksi etiketeiltä sommittelun ja layoutin osalta itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä niin tekstien, tekstien sommittelun, typografian ja mahdollisen kuvan rajauksen osalta siten, että etiketti yltäisi niiden ansiosta teostasoon ja saisi tekijänoikeussuojaa.

Tekijänoikeuslain mukaan kirjallisena teoksena pidetään karttaa, selittävää piirustusta tai selittävää graafista esitystä.

Myös käytännöllistä käyttötarkoitusta toteuttava tuote kuten tunnus tai logo voi olla teos ja nauttia tekijänoikeussuojaa. Tekijänoikeusneuvoston lausunnon 2000:1 tapauksessa Soikeapallopelin tunnuksesta ei ilmennyt teokselta edellytettyä omaperäisyyttä ja itsenäisyyttä. Tapa, jolla tunnus on suunniteltu, on tavanomainen. Teosharkinnassa apuna käytetyn määritelmän mukaan teoskynnys ylittyy, jos voidaan olettaa, ettei kukaan muu vastaavaan työhön ryhtyessään olisi tehnyt samanlaista teosta. Tunnus ei saanut tekijänoikeussuojaa.


Soikeapallopelin tunnus, joka ei Tekijänoikeusneuvoston lausunnon 2000:1 mukaan saanut tekijänoikeussuojaa.

Selittäviä piirustuksia ja graafisia esityksiä käytetään usein oppikirjoissa, käsikirjoissa, käyttöoppaissa ja tieteellisten, esimerkiksi luonnontieteellisten tai teknisten, artikkelien kuvituksena. Tekijänoikeusneuvosto on lausuntokäytännössään ottanut kantaa myös selittäviin piirustuksiin. Neuvoston mukaan teostasoon yltävien selittävien piirustusten tulee olla ilmaisumuodoltaan sillä tavoin omaperäisiä, ettei kukaan muu asiantuntija voisi itsenäisesti päätyä esittämään samoja asioita muodoltaan samanlaisilla piirustuksilla. Esimerkiksi lausunnossaan 2002:4 neuvosto otti kantaa tyrnipensaiden kasvupaikkoja kuvaavaan piirrokseen. Neuvoston mukaan tyrnipensaiden kasvuolosuhteita ei todennäköisesti edes voitaisi kuvata toisin tyrniä käsittelevään tieteelliseen tekstiin liittyvällä piirustuksella tyrnipensaiden kasvupaikasta ja -olosuhteista ym. johtuen. Tekijän mahdollisuudet omaperäisen ja itsenäisen lopputuloksen luomiseen ovat siten varsin rajatut aiheen käsittelyä ohjaavien erityispiirteiden takia. Mainituin perustein tekijänoikeusneuvosto katsoikin, että tyrnin kasvupaikkaa kuvaava piirustus ei ilmentänyt teostason saavuttamiseen vaadittavaa itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä. Kyseinen piirustus jäi siten tekijänoikeussuojan ulkopuolelle. Piirustusta voidaan käyttää esimerkiksi toisen samaa aihepiiriä käsittelevän tekstin yhteydessä tekijänoikeuden asettamatta siihen estettä. Tekijänoikeusneuvosto totesi lausuntonsa lopuksi, että tekijänoikeus ei suojaa ideoita, aiheita tai periaatteita. Kaksi henkilöä voi siten esimerkiksi tehdä piirroksen samasta aiheesta edellyttäen, että kumpikin käsittelee aihetta luovalla ja omaperäisellä tavalla.

Kuvataiteen teoksena graafisen teoksen suoja kohdistuu niihin tekijän väri-, tekniikka ja muihin valintoihin, joissa teos saa ilmenemismuotonsa.  On muistava, että graafisen suunnittelijan työn tuloksena voi syntyä myös tavanomainen kirjan taitto, layout, ilmoitus, tunnus tai muu graafinen esitys, joka ei yllä teostasoon eikä saa tekijänoikeussuojaa.

Osana tavaramerkkiä  on mahdollista suojata myös yksinkertaista piirrosta joka ei saa tekijänoikeussuojaa.

Yhteisteos ja yhteenliitetty teos

Yhteisteos on teos, jonka kaksi tai useammat tekijät ovat luoneet yhdessä heidän osuuksiensa muodostamatta itsenäisiä teoksia. Jos tekijöiden työpanokset voidaan erottaa toisistaan, ei kysymys ole yhteisteoksesta vaan yhteenliitetystä teoksesta. Esimerkkinä yhteenliitetystä teoksesta voidaan mainita kirja, jossa on kirjoittajan  tekstiä että kuvittajan kuvitusta. Turun hovioikeuden ratkaisussa (Turun HO 2.8.1995) piirtoheitinkalvosarjaan sisältyneet A:n suunnittelemat ja B:n toteuttamat piirrokset katsottiin syntyneen sellaisen yhteistyön tuloksena, että A:lla ja B:llä oli yhteinen tekijänoikeus niihin.

Web-grafiikka

Internet-tietoverkossa teokset saavat suojaa samoin kuin analogisessa muodossa julkaistut teokset. Web-sivun käsite ei siten ole oikeudellisesti relevantti, vaan  tarkastellaan sitä teosta, joka saa ilmenemismuotonsa web-sivuna tai yksittäisenä teoskappaleena, kuten valokuvana.

Puhuttaessa web-designista voidaan tarkoittaa sivujen visuaalista ilmettä tai sivujen teknistä suunnittelua. Käyttöliittymään ja verkkoon liittyviä tekijänoikeuskysymyksiä käsitellään jaksossa Tietokoneohjelmat ja pelit.

Tässä yhteydessä käytetään sanaa web-grafiikka kun tarkoitetaan visuaalisen suunnittelun tulosta. Web-grafiikalla halutaan yleensä elävöittää, selventää ja visualisoida web-sivua. Web-grafiikassa keskitytään eri elementtien, tekstit, kuvat, painikkeet, animaatio jne., tuottamiseen ja käsittelyyn digitaalisessa muodossa tietokoneen avulla. Web-grafiikkaa varten voidaan käyttää erilaista vektorigrafiikkaan tai bittikarttagrafiikkaan perustuvaa tekniikkaa. Web-grafiikan teossa tekijä voi käyttää hyväkseen esimerkiksi tietokoneanimaatiota, jossa liikkuvat kuvat voidaan luoda kokonaan tietokoneella. Tietokoneanimaatiossa yhdistyvät perinteinen animaatio ja tietokonegrafiikka. Animaatio on voitu luoda myös aluksi perinteisesti piirtämällä kynällä paperille, mutta esimerkiksi väritys ja liikeilmaisu on voitu luoda tietokoneohjelman avulla. Grafiikkaan on voitu yhdistää myös ääntä.

Web-grafiikan tekijänoikeussuojan kannalta sillä ei ole merkitystä, mitä tekniikkaa käyttäen tekijä on teoksensa tehnyt. Tekijänoikeussuojan saamisen kannalta tärkeintä on, että henkisen luomistyön tuote on itsenäinen ja omaperäinen ja että se ylittää teoskynnyksen eli yltää teostasoon. Suojaa saa vain se ilmenemis- tai ilmaisumuoto, johon teoksen tekijä on henkisen luomistyöntuotteensa saattanut.

Käyttöliittymän visuaalinen ilmiasu tarkoittaa sitä tietokoneohjelman osaa, jonka käyttäjä näkee tietokoneen näytöllä, ja sitä tapaa, jolla hän käyttää ohjelmaa. Käyttöliittymään liittyy aina toiminnallisuus. Modernien web-selaimien avulla voidaan toteuttaa monimuotoisia ja interaktiivisia käyttöliittymiä. Graafinen käyttöliittymä tarkoittaa tekstiin, kuviin ja erilaisiin graafisiin käyttöliittymäelementteihin, kuten ikkunat, valikot, painikkeet, kuvakkeet, perustuvaa tapaa käyttää tietokonetta tai tietokoneohjattua laitetta.  Käyttöliittymä mahdollistaa käyttäjän ja tietokoneen välisen vuoropuhelun. Käyttöliittymän elementtejä käytetään näppäimistön lisäksi jollain osoitinlaitteella kuten hiirellä tai kosketuslevyllä. Käyttäjä navigoi käyttöliittymässä, jolloin hänelle muodostuu ikään kuin kartta siitä, miten sovelluksen toiminnot on jaoteltu ikkunoihin, näkymiin ja dialogeihin ja miten tietoja ja toimenpiteitä ja valintoja voi tehdä. Valikot ja komentopainikkeet ovat käyttäjälle eräänlaisia suuntamerkkejä, joiden avulla hän pääsee tarvitsemiensa tietojen ja toimintojen luo.

Web-grafiikka ja käyttöliittymän graafinen ulkoasu voi saada tekijänoikeussuojaa kirjallisena tai muuna taiteellisena teoksena tai muuna teoksena edellyttäen, että se on itsenäinen ja omaperäinen ja että se ylittää teoskynnyksen eli yltää teostasoon. Suojaa saa vain se ilmenemis- tai ilmaisumuoto, johon teoksen tekijä on henkisen luomistyön tuotteensa saattanut. Merkitystä ei ole sillä, miten paljon henkistä luomistyötä tai ammattitaitoaan tekijä on teokseensa käyttänyt. Teoskynnyksen ylittymisen kannalta sillä ei ole merkitystä, onko teos käyttöominaisuuksiltaan staattinen vai interaktiivinen. Käyttäjän tekemät muunnelmat eivät pääsääntöisesti poista alkuperäisen tekijän oikeutta luomaansa teokseen. Käyttöehdoista on myös voitu sopia erikseen.

Käyttöliittymän ja web-grafiikan graafinen ulkoasu voi olla koostettu myös sellaisista elementeistä, joita voidaan pitää itsenäisinä teoslajeina, kuten teosvalokuvista, tavallisista valokuvista, piirroskuvista, kartoista, iskulauseista ja tekstistä, käytetyistä kirjasimista ja typografiasta, jotka kukin voivat saada itsenäisesti tekijänoikeudellista suojaa. Tällöin suojan saamisen edellytyksiä on arvioitava kunkin elementin kohdalla erikseen.

Web-grafiikkaan sisältyneet tekstit "Hae tuote" ja "Hae tuotteet" eivät olleet tekijänoikeuslaissa tarkoitettuja kirjallisia teoksia. Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 2004:10, todettiin seuraavaa: Grafiikka käsittää kaksi suorakulmion muotoista "laatikkoa", joista toisen sisälle on kirjoitettu valkoisin kirjaimin "Hae tuote" ja toisen sisälle samoin valkoisin kirjaimin "Hae tuotteet". Laatikkojen pohjaväri on vihreä. Laatikot on mitä ilmeisimmin toteutettu tietokonetekniikalla. Laatikot antavat tietyn kolmiulotteisen syvyysvaikutelman. Tekijänoikeusneuvosto toteaa, että grafiikkaan sisältyvät tekstit "Hae tuote" ja "Hae tuotteet" eivät yllä kirjalliselta teokselta vaadittavaan teostasoon. Mainitut grafiikkaan sisältyvät tekstit jäävät siten tekijänoikeuslain 1 §:n mukaisen tekijänoikeussuojan ulkopuolelle. Tekijänoikeusneuvosto katsoo, että mainittu grafiikka ei myöskään kokonaisuutena yllä teostasoon eikä sitä voida pitää tekijänoikeuslain 1 §:n nojalla suojattuna kuvataiteen tai muunakaan teoksena. Lausuntopyynnössä tarkoitettu web-grafiikka jää siten tekijänoikeusneuvoston näkemyksen mukaan lain 1 §:n mukaisen tekijänoikeussuojan ulkopuolelle.

Kuvataiteen teoksen osalta suoja kohdistuu väri-, tekniikka ja muihin valintoihin. Valokuva voi saada suojaa teosvalokuvana tai ns. tavallisena valokuvana. Käyttöliittymän ja web-grafiikan elementtien ja layoutin osalta teoskynnys on voi olla käytännössä korkealla, sillä usein elementtien ja layoutin suhteen pyritään selkeään ja helppoon käytettävyyteen, jolloin käytettävät kuviot ja merkit ovat yleisesti käytössä olevia ja helposti tunnistettavia merkkien kuvioita. Tekijänoikeussuojan edellytysten, itsenäisyys ja omaperäisyys, arviointi, on kuitenkin aina syytä tehdä yksittäistapauksittain.

Kuvankäsittely

Kuvankäsittely on kuvatiedostojen muokkaamista tai säätämistä kuvankäsittelyohjelmalla siten, että kuvatiedostossa olevia pikseleitä tai vektoreita muokataan. Yleisimmät kuvankäsittelyohjelmilla tehtävät manipulaatiot ovat kuvan kontrastin, värikylläisyyden ja väritasapainon säätö. Muita yleisiä toimenpiteitä ovat muun muassa kuvan koon muuttaminen, rajaaminen, kallistaminen ja taivuttaminen, sekä kuvan terävöittäminen tai sumentaminen.  Lisäksi kuviin voidaan lisätä erilaisia efektejä kuten 3D-, valaistus- tai kameralinssiefektejä. Samoja ominaisuuksia voidaan ohjelmissa soveltaa myös tekstin tuottamiseen ja sen visuaaliseen ilmeeseen. Efektit voivat olla myös liikkuvia eli animoituja. Kuvankäsittelyohjelmilla on mahdollista saada aikaan hyvin taitavia kuvamanipulaatioita, jolloin yhteys alkuperäiseen lähteeseen ei ole enää paljain silmin havaittavissa.

Mikäli tarkoituksena on käyttää jo olemassa olevaa, jonkun toisen tekemää teosta, esimerkiksi lataamalla/imuroimalla jokin kuva Internetistä, on tällaisen teoksen lataaminen muuta kuin yksityistä käyttöä varten tekijänoikeuslain vastaista ilman oikeudenhaltijan lupaa. Teoksen käyttäminen lähtökohtana siten että syntyy uusi, itsenäinen omaperäinen teos voi olla sallittua, mutta teoksen alkuperäinen lataaminen tarvitsee luvan. Teoksien käyttöä voidaan seurata myös teoksessa olevan metadatan avulla ja tällaisen tiedon poistaminen teoksesta tai valokuvasta on tekijänoikeuslain vastaista. Kuvapankkien kuvien käyttöehdoista  selviää millä ehdoin niissä olevia kuvia saa käyttää. Creative Commons yhteisöllä on myös kuvapankki, jonka lisenssejä kuvan käyttöön saa myös korvauksetta.

 On kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että tietoverkoissa on paljon myös sellaista suojattua kuvamateriaalia, joka on saatettu tietoverkkoon ilman tekijän tai tekijänoikeuden haltijan lupaa eli tekijänoikeutta loukaten. Vahinkoa ei voi panna kiertämään eli lupa materiaalin käyttöön on aina hankittava teoksen tekijältä tai muulta oikeudenhaltijalta.

Mikäli olet muunnellut tai tarkoituksesi on muunnella toisen tekijän teosta ja kyse on epäitsenäisestä muunnelmasta, alkuperäisen teoksen tekijällä on oikeus määrätä myös muuttamisesta, sillä kyse on tällöin teoskappaleen valmistamisesta. Tässä tapauksessa sinun on aina kysyttävä lupa alkuperäisteoksen tekijältä tai siltä, jolle hän on oikeutensa luovuttanut.

Aiemmista teoksista on mahdollista hyödyntää ideoita, sillä nämä eivät kuulu tekijänoikeuden piiriin. Luotaessa kokonaan uusi itsenäinen teos, jonka aineksena tai lähtökohtana on käytetty jotain olemassa olevaa teosta, ei uusi teos välttämättä ole samastettavissa eikä sekoitettavissa alkuperäiseen teokseen. Selvää on, että kukaan ei luo teosta täydellisessä eristyneisyydessä ympäröivästä maailmasta, vaan tekijät saavat vaikutteita toisiltaan. Yleispätevien sääntöjen antaminen siitä, minne raja vapaan luomisen ja lupaa edellyttävän epäitsenäisen muuntelemisen välillä käytännössä on vedettävä, ei ole mahdollista. Ratkaisu on tehtävä kussakin yksittäistapauksessa erikseen.

Tietoverkossa ja palvelimella ilmenevät valokuvat, jotka eivät yllä teostasoon, saavat suojaa tekijänoikeuslain 49 a §:n nojalla, ns. tavallisina valokuvina. Lähtökohtana on, että valokuva on aina suojattu ja lupa tekijältä tai oikeudenhaltijalta on aina hankittava, mikäli teoksen suoja-aika on voimassa.  Myös Internet-tietoverkossa olevien elokuvateosten ja muun filmimateriaalin yksittäiset kuvat ovat suojattuja joko tavallisina valokuvina tai teosvalokuvina.

Taitto

Tekijänoikeudellinen suoja edellyttää tekijän luovaa panosta. Taitto on visuaalisen sommittelun tulos, ulkoasu. Taiton on saadakseen tekijänoikeudellista suojaa ylitettävä teoskynnys eli sen on oltava itsenäinen ja omaperäinen. Omaperäisyys ja itsenäisyys edellyttävät taittoon kuuluvien elementtien, joita voivat olla kuvat, tekstit, piirrokset, väri, typografia, monipuolista ja omaperäistä käyttöä visuaalisina elementteinä. Taiton on ilmennettävä personallista luomistyötä sillä tavoin, ettei kukaan toinen ryhtyessään tehtävään, olisi päätynyt samaan lopputulokseen. Taittaja saattaa toimia pelkästään toimeksiantajansa tai työnantajansa ohjeiden varassa ja taittamalla mekaanisesti taitto-ohjelmaa apunaan käyttäen, tällöin, jotta taitto saisi tekijänoikeudellista suojaa, on taittajan yllettävä henkisellä työpanoksellaan itsenäisyyteen ja omaperäisyyteen. Mikäli näin ei tapahdu, jää taitto vaille tekijänoikeussuojaa.

Vaikka taitto ei saisi tekijänoikeudellista suojaa, voi taittajan taitossaan käyttämä materiaali, esimerkiksi valokuvat ja muut kuvataiteen tai kirjalliset teokset, saada tekijänoikeudellista suojaa. Oikeus näihin teoksiin kuuluu teosten oikeudenhaltijoille, ja niiden käyttämiseen on kysyttävä lupa. Mitä suurempi on taittajan oma itsenäinen ja luova työpanos vastakohtana valmiin aineiston käytölle, tekniselle järjestämiselle ja yhdistämiselle, sitä todennäköisempää on, että taiton teoskynnys ylittyy.

Tekijänoikeuden suhde teollisoikeuksiin

Ensisijaiseksi suojamuodoksi käyttötaiteen tuotteille lainsäätäjä on tarkoittanut mallioikeuden ja tavaramerkkisuojan. Osittain tämänkin vuoksi käyttötaiteen tekijänoikeussuojan edellyttämä teoskynnys on periaatteessa korkeammalla kuin ns. vapaan taiteen. Esimerkiksi tekijänoikeussuojaa vaille jäävä piirros saatetaan rekisteröidä tai vakiinnuttaa tavaramerkiksi. On syytä kuitenkin pitää mielessä, että tekijänoikeuslain ja tavaramerkkilain antamat suojat eivät ole toisiaan pois sulkevia. Mikäli jokin tekijänoikeussuojan piirissä oleva teos aiotaan rekisteröidä osana vaikkapa jonkun yrityksen tavaramerkkiä, on tähän saatava teoksen tekijän kirjallinen suostumus.

Tuotemerkit, tunnukset ja logot (jäljempänä tuotemerkki) voivat olla ilmaisultaan suppeita. Tekijänoikeusneuvosto on useissa lausunnoissaan katsonut, että tuotemerkki ei useinkaan yllä teostasoon. Lausunnossa 2006:18 tekijänoikeusneuvosto käsitteli tietyn logon tekijänoikeussuojaa: ¿Logo koostuu geometrisistä kuvioista, joita on muokattu jäljittelemään edellä mainittuja kirjaimia. N.N:n logo ei tekijänoikeusneuvoston käsityksen mukaan ole sillä tavalla omaperäinen ja itsenäinen, että se nauttisi tekijänoikeuslain 1 §:ssä tarkoitettuja tekijänoikeussuojaa.¿ Huomionarvoista on, että logon arvoon tavaramerkkioikeudessa ei tekijänoikeuden teoskynnys vaikuta. 

Tuotemerkit voivat siis nauttia myös tekijänoikeussuojaa. Tällöin tuotemerkiltä kuitenkin edellytetään tekijänoikeussuojan saamiseksi korkeaa omaperäisyyden tasoa ja aivan erityisesti silloin, jos niiden elementteinä käytetään ympyrää, neliötä, kolmioita, isoja kirjaimia tms. Tuotemerkki kannattaa suojata tavaramerkkisuojalla.

Kustannussopimus

Tekijänoikeuslain 3 luvussa on joukko kustannussopimuksia koskevia säännöksiä. Pääsääntöisesti kustannussopimuksella luovutetaan kustantajalle yksinoikeus julkaista ja levittää teos eli kyseessä on valmistamisoikeus ja yleisön saataville saattamisoikeus. Kustannussopimuksia koskevia lain säännöksiä sovelletaan, mikäli sopimuksella ei ole sovittu toisin.

Tekijänoikeuden rajoitussäännökset

Tekijänoikeuslaissa on  yhteiskunnallisista ja sivistyksellisistä syistä rajoitettu tekijänoikeutta sananvapauden ja tiedonvälityksen hyväksi. Tekijänoikeuden rajoituksista on säädetty tekijänoikeuslain 2 luvussa. Tässä käydään läpi joitakin graafisen suunnittelun kannalta keskeisiä rajoituksia.

.

Sitaatti- eli lainausoikeus ja taideteosten toisarvoinen toisintaminen
Päiväntapahtuman selostaminen sanoma- tai aikakauslehdessä.

Selostettaessa päiväntapahtumaa sanoma- tai aikakauslehdessä (tekijänoikeuslaki 25 §) saa julkistetusta taideteoksesta ottaa tekstin yhteyteen liittyviä kuvia, edellyttäen ettei teosta ole valmistettu sanomalehdessä tai aikakauskirjassa toisinnettavaksi. Päiväntapahtuman, jota säännöksessä tarkoitetaan, ei tarvitse sijoittua taiteen alalle. Rajoitussäännös koskee sekä perinteisiä paperille painettuja lehtiä kuin lehtien verkkojulkaisuja. Säännös edellyttää joka tapauksessa kuvalta ja tekstiltä tiettyä yhteyttä. Rajoitussäännöksen perusta on lehdistön tarve ja tehtävä kertoa päiväntapahtumista.

.

Taideteoksen käyttäminen näyttelytiedotuksessa tai taideteoksen myyntitiedotuksessa

Taideteoksen, joka kuuluu kokoelmaan tai pannaan näytteille, tai tarjotaan myytäväksi, saa näyttelyä tai myyntiä koskevaan tiedotukseen (tekijänoikeuslaki 25a §). Säännöksessä ei rajoiteta niitä tekniikoita, joilla toisintaminen tapahtuu, näin ollen myös digitaalinen käyttö on sallittua. Näyttely- tai myynti-ilmoituksissa kuvan sallittu käyttäminen edellyttää, että teosta tulee tarjota myytäväksi tai se tulee esittää näyttelyssä, ja että käyttö tosiasiallisesti liittyy näyttelystä tai myynnistä tiedottamiseen tai mainostamiseen. Teosta ei myöskään voi käyttää taidekaupan tai muun yrityksen yrityskuvamainonnassa myynnin jälkeen ilman tekijän lupaa. Muu kaupallinen käyttö kuin näyttelyä tai myyntiä koskeva mainostaminen ei ole sallittua.

Näyttelyluettelolla tarkoitetaan teoksia katsomaan tulevien opastusta palvelevaa teosta. Kokoelma- tai näyttelyluettelo voidaan valmistaa ilman taiteilijan lupaa ja ilman korvausta silloin kun kyseessä on analoginen toisintaminen eli perinteinen paperille painettu luettelo. Digitaaliseen luetteloon tulee saada lupa.

 

Case 1 "..."

"Mitkä eri immateriaalioikeudelliset suojamuodot voivat kohdistua arkkitehdin luomaan rakennukseen?"

Rakennukseen voi tilanteesta riippuen kohdistua eri suojamuotoja. Immateriaalioikeudellisista suojamuodoista tekijänoikeus on ainut, joka voi kohdistua rakennukseen ilman rekisteröintiä. Rakennus saa tekijänoikeussuojaa, jos sitä voidaan pitää tekijänoikeuslain 1 §:n mukaisena rakennustaiteen teoksena eli rakennus on arkkitehdin itsenäisen ja omaperäisen henkisen luomistyön tulos. Siten tekijänoikeus suojaa rakennuksen taiteellista ilmenemismuotoa. Toisaalta rakennuksen uutta ja yksilöllistä muotoa voidaan suojata myös mallisuojalla. Siltä osin, kun rakennus sisältää uusia ja keksinnöllisiä elementtejä tai osia, niille voidaan hakea patentti- tai hyödyllisyysmallisuojaa. Huomattavaa kuitenkin on, että pääsääntöisesti patentti-, malli- ja hyödyllisyysmallisuojan rekisteröintiä tulee hakea ennen suojan kohteen julkistamista. 

Case 2 "..."

"Olet hankkinut omistukseesi vanhan kahvilarakennuksen Helsingin keskustasta. Rakennuksen omistajana haluaisit muuttaa sisustusta, onko tämä mahdollista ja millä edellytyksillä?"

Asia riippuu siitä, saako sisustus tekijänoikeussuojaa osana rakennusta. Tekijänoikeuslain mukaan rakennustaiteen tuotteina pidetään rakennustaiteellisia luomuksia, joita voivat olla sekä koko rakennukset että niiden taiteellisesti muotoillut osat, kuten sisustus. Jos sisustus saa tekijänoikeussuojaa, sitä voidaan pääsääntöisesti muuttaa ainoastaan sisustuksen tekijän luvalla. Tekijänoikeuslain 2 luvussa on kuitenkin rakennuksen omistajan hyväksi tehty poikkeus tähän pääsääntöön. Sen mukaan rakennuksen omistajalla on oikeus muuttaa sisustusta, mikäli teknilliset tai tarkoituksenmukaisuussyyt niin vaativat. Luonnollisesti jos sisustus jää tekijänoikeussuojan ulkopuolelle, rakennuksen omistaja voi muuttaa sitä haluamallaan tavalla.

Case 3 "..."

"Sanomalehtiartikkelin yhteydessä on kuva erään yrityksen kotisivuista, jonka grafiikan olet suunnitellut. Loukkaako lehti tekijänoikeuksiasi?"

Myös grafiikka voi saada suojaa tekijänoikeuslain 1 §:ssä tarkoitettuna teoksena, jolloin tekijää suojataan tekijänoikeuslain 2 ja 3 §:ssä mainituilla taloudellisilla ja moraalisilla oikeuksilla. Lehdistön hyväksi tekijän yksinoikeuksiin on kuitenkin tehty tiettyjä poikkeuksia. Tekijänoikeuslain mukaan selostettaessa päiväntapahtumaa sanoma- tai aikakausilehdessä saa julkistetusta teoksesta ottaa tekstin yhteyteen liittyviä kuvia. Kuvalta edellytetään kuitenkin tiettyä yhteyttä johonkin päiväntapahtumaan. Teosta ei säännöksen perusteella voida kuvata pelkästään osana toimituksessa suunniteltua sommitelmaa.

Case 4 "..."

"Käyttötaiteen teoskynnys?"

Oikeuskäytännössä niin sanotun käyttötaiteen teoskynnystä on pidetty korkeana. Tätä on perusteltu sillä, että käyttötaiteen tuotteissa lopputulokseen vaikuttavat paitsi tekijän luova panos, myös tuotteen käyttötarkoituksesta johtuvat seikat. Mikäli käyttötarkoitus hallitsevissa määrin sanelee tuotteen lopputuloksen, ei teoskynnyksen ole yleensä katsottu ylittyvän. Lähtökohdiltaan käyttötaiteen teoskynnyksen arviointi on perusteiltaan sama kuin muidenkin teoksien. Teoksen tulee täyttää itsenäisyyden ja omaperäisyyden vaatimukset. Ratkaisevaa on se, voiko kuka tahansa henkilö samoista lähtökohdista päätyä samanlaiseen lopputulokseen. Oikeuskäytännössä teoskynnys on katsottu ylittyneeksi esimerkiksi silloin, kun käyttötarkoituksen suhde muotoilun lopputulokseen on etäinen (TN 2006:19 ja 2010:15).

Case 5 "..."

"Muotoilua voidaan tekijänoikeuden lisäksi suojata myös mallioikeudella. Mitkä ovat tällöin lähtökohdat?"

Mallioikeuden kohteena on tuotteen tai sen osan ulkomuoto. Lähtökohtaisesti suojan kohteen tulee olla konkreettinen tavara. Esimerkiksi nestemäiset aineet ja ideat jäävät suojan ulkopuolelle. Mallisuoja voidaan myöntää kuitenkin myös käyttöliittymille ja ikoneille. Mallisuoja on haettavissa joko PRH:sta tai OHIM:stä, jolloin rekisteröinti on voimassa 5 vuotta ja voidaan uusia neljästi (suoja-aika yhteensä 20 vuotta hakemuspäivästä). Rekisteröinnin edellytyksenä on uutuus ja yksilöllisyys. Samanlainen malli ei ole saanut tulla julkiseksi ennen hakemuksen tekemispäivää. Poikkeuksena olevan armonaikasäännön mukaan mallia voidaan käyttää kuitenkin vuoden ajan ennen rekisteröintiä ilman että uutuus menetetään. Yksilöllisyys tarkoittaa, että mallin kokonaisvaikutelma eroaa riittävästi jo julkiseksi tulleiden mallien kokonaisvaikutelmasta. Mallioikeuden haltija saa lähtökohtaisen yksinoikeuden mallin hyväksikäyttöön maissa jossa kyseinen mallioikeus on rekisteröity.

Loading ...