Skip to main content

Tekijänoikeusopas: Tekijänoikeus työssä ja elinkeinotoiminnassa

Taideyliopistojen tekijänoikeuspalvelun tekijänoikeusopas

Tekijänoikeus työssä ja elinkeinotoiminnassa

Kun tekijänoikeuslain suojaamia teoksia ja esityksiä käytetään työelämässä tai elinkeinotoiminnassa ovat sopimukset keskeisessä osassa. Tekijänoikeuslaki kertoo siitä, millainen sisältö tekijänoikeuslain mukaisilla oikeuksilla on ja miten nämä oikeudet syntyvät. Sopimuksilla määritellään kenelle ja miltä osin oikeudet teoksiin siirtyvät. Teoksien käyttö elinkeinotoiminnassa edellyttää aina sopimista.

Tekijänoikeuslaki on dispositiivista eli sopimuksenvaraista oikeutta. Tekijänoikeuden osalta työelämässä ja elinkeinotoiminnassa käytettävät oikeudet  siirretään sopimuksilla ja  siirtyvien oikeuksien laatu ja laajuus täsmennetään sopimuksilla. Kirjalliset ja selkeät sopimukset ovat avainasemassa kun käytetään tekijänoikeuslain suojaamia oikeuksia elinkeinotoiminnassa. Sopimuksesta ks.http://www.joensuu.fi/oikeustieteet/siviili/sopimusoikeus.luennot2009.pdf.

Sopimus syntyy tarjouksesta ja siihen annetusta hyväksyvästä vastauksesta. Sopimus voidaan tehdään sähköisesti jolloin sopimusosapuoli voi lukea sopimusehdot ja hyväksyä sopimuksen ehdot esim. klikkaamalla. Sopimus voi syntyä myös suullisesti, jolloin on hyvä varmistaa syntyneen sopimuksen sisältö esim. sähköpostiviestillä ja siihen saadulla vahvistuksella.

Sopimusta laatiessa on hyvä huomioida muun muassa seuraavat seikat:

  • yksilöi sopijaosapuolet nimellä ja y-tunnuksella, tarkista ytj.fi palvelusta yrityksen tai yhteisön y-tunnus ja yhtiön nimi
  • yksilöi sopimuksen kohde eli se mistä sovitaan riittävän tarkasti, esim. suunnitellaan visuaalinen konsepti mutta ei tehdä toteutusohjeita
  • mitkä oikeudet luovutetaan, kuten: oikeus valmistaa kappale, oikeus esittää julkisesti, oikeus luovuttaa edelleen kolmannelle taholle, oikeus muunnella, oikeus kääntää jne.
  • liittyykö luovutettaviin oikeuksiin rajoituksia: ajallisesti, tarkoituksen tai määrän suhteen jne.
  • korvaukset oikeuksien luovutuksesta, mille tilille korvaukset maksetaan, eräpäivä, viivästyskorko, korvausten laskentaperuste, tekijän mahdollisuus tarkistaa korvaustilityksen oikeellisuus
  • tekijälle jäävät oikeudet
  • sopimuskumppanien vastuut ja velvollisuudet suhteessa toisiinsa ja kolmansiin
  • kilpailukielto, salassapitovelvollisuudet, vahingonkorvausvelvollisuudet
  • sopimuksen voimaantulo, päättyminen ja päättymisen vaikutukset
  • sopimuksen purkuehdot
  • mahdollisuus muuttaa sopimusta
  • sopimuskumppanien ja yhteyshenkilöiden henkilöiden yhteystiedot, jos sopimuskumppanina on yksityishenkilö tarvitaan hetu-tunnus 

Yrittäjän kannattaa muotoilla toiminnalleen toimitusehdot, joihin viitataan tarjouksessa tai laskussa, ja jotka asiakas hyväksyy hyväksyessään tarjouksen tai laskun. Mikäli tekijänoikeus teokseen halutaan saada tekijältä yrityksen, yhdistyksen tai osuuskunnan omaisuudeksi, on tästä tehtävä sopimus. Jos tekijänoikeuden kohdetta on tarkoitus käyttää elinkeinotoiminnassa tai muussa kuin pienen piirin yksityisessä toiminnassa, tarvitaan tekijänoikeuden luoneelta henkilöltä tähän oikeuksia, joita ovat taloudelliset oikeudet, edelleenluovutusoikeus  ja muunteluoikeus. Se, kuinka laajat oikeudet yritys saa tiettyyn teokseen on neuvottelukysymys ja sen suhteen vallitsee sopimusvapaus, tietyin rajoituksin, jotka koskevat moraalisia oikeuksia, teoksen muuttamista ja edelleenluovutusoikeutta.

Oikeusvarmuuden vuoksi tulisi muuttamisesta sopia mahdollisimman tarkasti, sillä tekijänoikeuslaissa on erityissäännöksiä, jotka suojaavat tekijän moraalisia oikeuksia. Jos hyvä tapa edellyttää tekijän nimen ilmoittamista, voidaan tekijän nimen poisjättämisestä sopia vain nimenomaisesti. Tekijänoikeuslain mukaan myös edelleenluovutusoikeudesta ja teoksen muuttamisesta voi sopia pätevästi vain nimenomaisella sopimuksella Jos teoksia halutaan käyttää esim. muissa medioissa kuin yrityksen omalla kotisivulla, on hankittava edelleenluovutusoikeus, jotta tämä voidaan toteuttaa.

Kustannustoiminnassa tehtäviin sopimuksiin kuten kuvituksiin sovelletaan tekijänoikeuslain 3 luvun kustannussopimusta koskevia määräyksiä, ellei muuta ole sovittu.

Tekijänoikeus työsuhteessa

Työnantajalle voidaan katsoa siirtyneen käyttöoikeuksia sellaisten teosten osalta, jotka on tehty suoritettaessa työtehtäviä. Työtehtävien määrittely on tärkeää tulkittaessa siirtyviä oikeuksia. Työnantajalle siirtyy oikeuksia työnantajan normaalin toiminnan edellyttämässä laajuudessa. Se mikä on työnantajan normaalia ja tavanomaista toimintaa ja missä määrin työnantaja voi luovuttaa oikeuksia eteenpäin kolmansille tahoille on tulkinnanvaraista. Pelkän työsuhteen perusteella tehtävä tulkinta työnantajalle siirtyvän tekijänoikeuden laadusta ja laajuudesta voi olla epäselvä, ja yrittäjän kannattaa aina tehdä sopimus tekijänoikeuslain tarkoittamien oikeuksien ja muiden immateriaalioikeuksien siirtymisestä työnantajalle, mikäli tämä on työsuhteen osapuolien tarkoitus. Usein henkisen työn tekijän fyysinen työpanos on yritykselle arvoton, ellei työpanoksen mukana siirry immateriaalioikeutta työpanoksen tulokseen.  

Tekijänoikeuden siirtymisen sopimuksia laadittaessa on muistettava, että tekijänoikeus ja esittävän taiteilijan lähioikeus syntyy aina luonnolliselle henkilölle. Se, joka väittää tekijänoikeuden siirtyneen pois tekijältä, on näyttövelvollinen, eli velvoitettu näyttämään väitteensä toteen. Epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tapauksissa sopimuksia tekijänoikeuden siirtymisestä tulkitaan tekijän eduksi.

Kaikki työn tekeminen ei synnytä tekijänoikeutta. Tekijänoikeus on huono käännös luovan työn tuloksena syntyvälle oikeudelle. Luovan työn tekijälle syntyvä oikeus, on authors' right eli droit de autèur. Työn tuloksena täytyy syntyä itsenäinen omaperäinen teos tai tällaisen teoksen esitys. Koska kysymys teoskynnyksen ylittymisestä on usein tulkinnanvarainen, on yrittäjän tai tuottajan epävarmassa tilanteessa turvallisinta sopia myös työntekijälle mahdollisesti syntyvien oikeuksien siirrosta, mikäli näitä tarvitaan syntyvän teoksen tai esityksen käyttämiseksi. 

Tietokoneohjelma, työsuhdetekijänoikeus ja tietokanta

Tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeus tietokoneohjelmaan siirtyy työnantajalle, jos tietokoneohjelma on tehty täytettäessä työsuhteesta johtuvia työtehtäviä. Tekijänoikeuslain esitöissä viitataan EY-oikeuskäytäntöön sen osalta, ketä on pidettävä työntekijänä suhteessa työntekijä/itsenäinen yrittäjä. Yliopistojen osalta on erityissäännöksiä.

Yritys voi sopia tekijänoikeuden luovutuksen laadusta ja laajuudesta työntekijän ja yrityksen välillä nimenomaisilla, kirjallisilla sopimuksilla myös tietokoneohjelman osalta.

Oikeus tietokantaan on lähioikeus joka yritykselle, jos tietokanta valmistetaan yrityksen toimesta. Luettelo- ja tietokantasuojaa syntyy tietokannan valmistajalle. Luettelo- ja tietokantasuoja eroaa tekijänoikeuslain 1 §:ssä mainitusta teossuojasta. Valmistajalla tarkoitetaan sitä, jonka aloitteesta ja riskillä tietokanta tehdään. Useimmiten valmistajana pidetään yritystä tai yhteisöä, jonka piirissä työ tuotetaan. Luettelo- ja tietokantasuoja voi siten - toisin kuin tekijänoikeus - syntyä myös alun perin oikeushenkilölle.

Tietokoneohjelmasta ja tietokannasta on oma artikkelinsa.

Lisensointi ja omistusoikeus

Yritys voi olla tekijänoikeuden omistaja tai hankkia yrityksen toiminnassa tarvittavan käyttöoikeuden hankkimalla käyttöluvan eli lisenssin. Yritys voi myydä omistamansa teokseen lisenssin tai myydä tietyn teoksen omistusoikeuden ja kaikki immateriaalioikeudet jotka liittyvät teokseen.

Tekijänoikeus voi olla yrityksen omaisuutta. Kun yrityksellä on teokseen yksinoikeus, yrityksellä on vapaus käyttää teosta haluamallaan tavalla. Ulkopuolisen tahon omistama arvokas immateriaalinen omaisuus kuten suositun sävellyksen tekijänoikeus voi olla mahdoton saada yrityksen omaisuudeksi. Yrityksellä voi kuitenkin olla mahdollisuus ostaa tarvitsemansa lisenssi.

Yritys voi ostaa tarkasti rajatun lisenssin esim. oikeuden käyttää piirroshahmoa päähineen koristeena. Tällöin sopimus muotoillaan koskemaan tekijänoikeuden luovutuksen sovittua laatua tai laajuutta.

Yritys voi myös lisensioida omaa osaamistaan tai yrityksellä olevia immateriaalioikeuksia. Esimerkiksi huonekalusuunnittelua tekevä yritys voi myöntää lisenssin valmistaa mallin mukaisia tuoleja Suomessa suomalaiselle yritykselle ja Italiassa italialaiselle yritykselle. Lisenssiä myönnettäessä on tärkeä rajata lisenssi luovan alan yrityksen kannalta tarkoituksenmukaiseksi.

Immateriaalinen omaisuus elinkeinotoiminnassa

Tekijänoikeuden lisäksi elinkeinotoiminnassa käytetään muita immateriaalisen omaisuuden suojamuotoja, kuten tavaramerkkisuojaa, mallisuojaa, hyödyllisyysmallisuojaa ja patenttia. Sama tuote voi olla ensin mallisuojan piirissä, samaan aikaan ja mallisuojan jälkeen tekijänoikeussuojan piirissä ja tuotteen markkinoinnissa käytetään tavaramerkkisuojaa. Miten suojaaminen etenee esim.muotoiluyrittäjän työssä ks. suuntyöiprtyö17 110.pptx.

Elinkeinotoiminnassa on etua brändin luomisella ja brändin oikeudellisen suojan kulmakivenä on tavaramerkkisuoja. Myös tekijänoikeudella voidaan suojata brändin elementtejä kuten myymälän sisustusta, piirroshahmoja tai markkinoinnin valokuvia.  

Immateriaalinen omaisuus kuten tekijänoikeus voi olla elinkeinonharjoittajan henkilökohtaista omaisuutta tai oikeushenkilön, kuten yrityksen, yhdistyksen tai osuuskunnan omaisuutta. Oikeushenkilö on Suomessa rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään rekisteriin ja oikeushenkilöllä on oikeushenkilön yksilöivä y-tunnus. Myös muissa maissa oikeushenkilö on rekisteröity ja sillä on rekisteröintitunnus ja/tai VAT (value added tax) tunnus. Suomessa arvonlisäverotunnus ja yritysrekisteritunnus ovat sama numerosarja.

Ideaa ei voi merkitä taseeseen yrityksen omaisuutena mutta ideasta jalostetun IPR-omaisuuden, kuten mallioikeuden voi merkitä yrityksen taseeseen omaisuutena. IPR-omaisuuden arvostamisessa on noudattava kirjanpitolainsäädäntöä

Yrityksen perustamisesta perustietoja. Ks. yrittäjäksi aikovalle lisätietoja artikkelin lopussa.

Tavaramerkit ovat tunnusmerkkejä, joita yritykset käyttävät erottamaan tarjoamansa tavarat ja palvelut toisten yritysten tavaroista ja palveluista.

Mallioikeudessa suojan kohteena on esineen ulkomuoto tai koriste.

Kaikissa EU:n jäsenvaltioissa voi yhdellä rekisteröinnillä rekisteröidä yhteisömallisuojan suojan ja myös hakea   yhteisötavaramerkkisuojaa.

Patentin voi saada keksintöön, jota voidaan käyttää teollisesti. Hyödyllisyysmalli voidaan myöntää keksintöön, joka ei ole riittävän keksinnöllinen saadakseen patentin.

Tekijänoikeus henkilökohtaisena omaisuutena tai yhtiön omaisuutena

Tekijänoikeus immateriaalisena omaisuutena voi kuulua joko yrittäjän henkilökohtaiseen omaisuuteen tai olla yrityksen omaisuutta. Jos halutaan että omaisuus on yrityksen, tulee tekijänoikeuden luovutuksesta tehdä kirjallinen sopimus ja immateriaalioikeus tulee kirjata yrityksen taseeseen yrityksen omaisuutena. Se, onko immateriaalinen omaisuus luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön omaisuutta vaikuttaa immateriaalisen omaisuuden myynnistä saatavien tulojen verotukseen. 

Pelkästään ilmoitus verottajalle  ei riitä tekijänoikeuspalkkion verotuskohteluun yrityksen tulona. Tästä esimerkkinä KHO 24.11.2000 T 3033: Osakeyhtiö oli ilmoittanut tuloinaan konsultointipalkkioiden lisäksi tekijänoikeuspalkkioita. KHO  tarkasteli kysymystä siitä, oliko yhtiön tuloon verotuksessa luetut tekijänoikeuspalkkiot katsottava yhtiön pääosakkaan tuloksi. Tekijänoikeuspalkkiot oli maksettu teoksesta, jonka tekijä oli yhtiön pääosakas. Tekijänoikeuspalkkioiden hankinnassa oli jossain määrin käytetty avustajia. Toimintaansa varten yhtiöllä ei ollut toimitiloja eikä käyttöomaisuutta eikä yhtiötä ollut markkinoitu.

Tekijänoikeus on teoksen luojalle kuuluva oikeus ja perustuu siten tekijän henkilökohtaiseen osaamiseen ja pätevyyteen. Yhtiön tuloon luettujen tekijänoikeuspalkkioiden perusteena olevan teoksen tekijänoikeus kuului yhtiön pääosakkaalle eikä tekijänoikeuteen liittyviä taloudellisia oikeuksia ollut selvitetty siirretyn yhtiölle. Ko. tekijänoikeuspalkkioiden hankinnasta osakeyhtiömuoto ei ollut tarpeen eikä yhtiön toiminnan harjoittaminen tekijänoikeuspalkkioiden osalta ollut muutenkaan tapahtunut toiminnan laajuuden ja julkisuuden osalta sellaisessa muodossa, että tekijänoikeuspalkkioiden kohdistamiseen olisi ollut perusteita. Näin ollen yhtiön pääosakas on ollut tekijänoikeuspalkkioiden oikea tulonsaaja.

2.1 Tekijänoikeus ja arvonlisävero

Suunnittelupalvelut ovat arvonlisäverollisia palveluita, joiden verokanta on yleinen arvonlisäverokanta eli vuonna 2018 24%.

Arvonlisäverolain 45 §:n mukaan eräät tekijänoikeuskorvaukset ovat vapaita arvonlisäverosta. Teosten käytöstä laskutettavat tekijänoikeuskorvaukset laskutetaan 45 §:n yksityiskohtaisten säännösten mukaisesti arvonlisäverottomina.

Kun tekijänoikeuskorvaus on arvonlisäverolain mukaan arvonlisäverotonta myyntiä ei tekijänoikeuskorvausta myöskään saa laskuttaa arvonlisäverollisena. Tällaisia teoksia joiden käytön tekijänoikeuskorvaukset laskutetaan arvonlisäverottomina ovat esim. teoskynnyksen ylittävät huonekalut ja rakennustaiteen teokset. Jos huonekalu tai rakennus on myös mallisuojattu, laskutetaan korvaus mallisuojan osalta arvonlisäverollisena (24%).

Verottaja tai suunnittelija voi kysyä Opetusministeriön alaiselta Tekijänoikeusneuvostolta lausuntoa siitä, onko kyseinen suunnittelutyön tulos riittävän itsenäinen ja omaperäinen ylittämään teoskynnyksen. Mikäli suunnittelija itse on arvioinut suunnittelutyöstä saadun korvauksen tekijänoikeustuloksi jonka hän on laskuttanut arvonlisäverottomana (ALV 0%) ja verottaja myöhemmin esim. Tekijänoikeusneuvoston lausunnon perusteella katsoo että kyse on arvonlisäverollisesta suunnittelupalvelun myynnistä, koska suunnittelun tulos ei ylitä teoskynnystä, joutuu suunnittelija maksamaan arvonlisäveron takautuvasti, vaikka ei ole sitä laskuttanut. Esimerkiksi Tekijänoikeusneuvoston tapauksessa 2007:18 oli kysymys piirrosten ja logon teoskynnyksestä ja siten siitä, oliko niiden käytöstä saatu korvaus arvonlisäverollista vai ei.

2.2 Teollisoikeudet ja arvonlisävero

Teollisoikeuksien käytöstä saatu korvaus on aina arvonlisäverollista, verokanta on 24%. Korvaus mm. mallioikeuden tai tavaramerkkioikeuden käytöstä tai myynnistä on arvonlisäverovelvollista myyntiä.

Käyttökorvaus on teoksen tai mallin tekijän saama tulo, joka maksetaan teoksen taloudellisesta hyödyntämisestä.

Käyttökorvaus, joka perustuu saajan omaan toimintaan, on ansiotuloa. Myös lahjana saadusta immateriaalioikeudesta maksettu korvaus on ansiotuloa. Jos taas tekijänoikeus on siirtynyt perintönä, testamentilla tai hankittu vastiketta vastaan, saatu korvaus on pääomatuloa

Esimerkiksi kirjan kuvittajan kohdalla tavallisimmin toisena sopijapuolena on kustantaja, joka maksaa kirjan kirjoittajalle korvausta. Teollinen muotoilija taas voi tehdä lisenssisopimuksen yrityksen kanssa, joka maksaa lisenssisopimuksen perusteella rojaltia.

Vaikka suoritusta ei ennakkoperintälain mukaan pidetä palkkana, on suorituksen maksajalla kuitenkin ennakonpidätysvelvollisuus sellaisesta suorituksesta, jota pidetään EPL 25 §:ssä tarkoitettuna käyttökorvauksena, jos saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Käyttökorvauksena pidetään tekijänoikeuden, valokuvaan perustuvan oikeuden ja teollisoikeuden, kuten patentin tai tavaramerkin käyttämisestä, käyttöoikeudesta tai käyttöoikeuden myynnistä suoritettavaa korvausta taikka teollisia, kaupallisia ja tieteellisiä kokemuksia koskevista tiedoista suoritettua korvausta.

Ennakkoperintärekisteriin merkitään hakemuksesta se, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa, tai muuta tulonhankkimistoimintaa, josta saatua suoritusta ei ole pidettävä palkkana. Rekisteriin merkintä edellyttää ansiotarkoituksessa harjoitettua tulonhankkimistoimintaa. Toiminnan ei kuitenkaan tarvitse olla jatkuvaa.

Immateriaalioikeuksista ja niiden verotuskohtelusta saa lisätietoja verohallinnolta mm. oheisesta keksijän verotusta koskevasta ohjeesta, joka sisältää tietoa myös tekijänoikeuskorvauksen kohtelusta verotuksessa.

Valokuva, valokuvateos ja muu kuvataiteen teos

Tulee huomata että valokuvien ja valokuvateosten tekijänoikeuden myynnistä saatavat tekijänoikeuskorvaukset laskutetaan aina arvonlisäverollisina yleisellä verokannalla 24 %.

Valokuvateos ja muu kuvataiteen teos joka myydään siten että myynti tapahtuu taiteilijan omistuksesta ensimyyntinä, on arvonlisäveroltaan 9 %. Kuvataiteen jälleenmyynti ja esim. kuvataidegallerian palvelujen myynti laskutetaan yleisellä arvonlisäveroprosentilla 24 %.

Kuvataiteen ja valokuvataiteen jälleenmyynnissä, jonka toteuttaa ammattimainen kuvataiteen myyjä, tulee maksaa kuvataiteen jälleenmyyntikorvaus. Kuvataiteen jälleenmyyntikorvauksesta antaa lisätietoja Kuvasto ry.

Yrittäjä työnantajana

Taiteen tekeminen ryhmätyönä voi johtaa tilanteeseen, jossa työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät ja taiteilija tai luovan työn tekijä löytää itsensä tilanteesta, jossa hänen täytyy kantaa työnantajan velvollisuudet työryhmän muita jäseniä kohtaan.   Työlainsäädäntö suojaa vahvasti työntekijää ja asettaa taloudellisia ja juridisia velvollisuuksia työnantajalle. Työsuhteen syntymisestä on aina syytä keskustella ja jos todetaan, että työsuhde on tilanteeseen sopiva tapa tehdä projekti, tulee asian kuuluvat sopimukset tehdä kirjallisina. 

Työsuhdetta koskeva lainsäädäntö ja yleissitovat sopimukset tulee huomioida. Esimerkiksi alaa koskeva yleissitova työehtosopimus määrittelee palkanmaksun siten, että tehty kirjallinenkin sopimus väistyy pätemättömänä, jos siinä ei sovita yhtä hyvistä ehdoista kuin ne, jotka yleissitova työehtosopimus takaa. Työntekijän asemassa oleva voi periä yleissitovan työehtosopimuksen mukaiset taloudelliset edut myös työsuhteen päättymisen jälkeen ja saa tähän apua viranomaisilta tarvittaessa. Työehtosopimus voi myös sisältää määräyksiä tekijänoikeudesta esimerkiksi eräissä TEME:n työehtosopimuksissa. Jos olet työnantajan tai työntekijän asemassa, perehdy alan työehtosopimuksiin.

Käyttökorvaus ja sosiaaliturva

Käyttökorvaukset kuten tekijänoikeuskorvaukset eivät kartuta saajan eläkettä tai muita ansiosidonnaisia sosiaaliturvaetuja, kuten äitiysrahaa tai työttömyyspäivärahaa. Käyttökorvausta maksettaessa ei suoriteta palkanmaksuun kuuluvia sosiaaliturvamaksuja.

Markkinoinnissa huomioitavaa

Valokuvan kohteena voi olla ihminen, rakennus tai muu yksityisomaisuus. Kun tällaisia kuvia käytetään markkinoinnissa, on huomioitava, että sekä henkilöiden että omaisuuden käytöstä markkinoinnissa on säädelty Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinointisäännöissä, jotka löytyvät keskuskauppakamarin kotisivuilta.

Näiden ohjeiden mukaan henkilön kuvan käyttöön mainonnassa on saatava kyseisen henkilön suostumus. Kyseinen suostumus, jota kansainvälisesti kutsutaan nimellä model release, on syytä tehdä kirjallisena jotta se olemassaolo voidaan näyttää toteen. Markkinoinnissa ei tule ilman etukäteen hankittua lupaa kuvata yksityisomaisuutta kuten rakennusta tavalla, joka on omiaan antamaan käsityksen yksityisomaisuuden omistajan suostumuksesta.

Markkinoinnissa ei tule oikeudetta käyttää toisen yrityksen nimeä tai tavaramerkkiä tai toisen henkilön tai yrityksen tekijänoikeuden tai teollisoikeuden suojaamaa omaisuutta.

Linkkejä yritystoimintaa aloittaville

Yrittäjäksi aikoville ja aloittaville yrittäjille tarjotaan erilaisia palveluja sekä yliopistojen sisällä että erilaisten yhdistysten ja mm. Helsingin kaupungin toimesta. Ohessa linkkejä eri palveluihin.

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun palvelu yrittäjilleAalto-yliopiston yrittäjiä ja yrittäjäksi haluavia palveleva, yrityshautomo Arabus

Aalto-yliopiston pienyrityskeskus

yliopistojen innovaatioasiamiehet

Aalto-yliopiston yrittäjinä toimivien ja yrittäjäksi aikovien yhdistys,

Helsingin kaupungin ja Uusyrityskeskuksen palvelu,

hyödyllistä tietoa yrittäjille sukupuoleen katsomatta

IPR-asioita nykyliiketoiminnan, avoimen innovaatioympäristön ja luovan talouden näkökulmista

 

Loading ...