Aakkosnumerojärjestelmä on numeroviitejärjestelmän muunnos.
Siinä lähdeviitteet laitetaan aakkosjärjestykseen ja numeroidaan sen jälkeen juoksevasti.
Tekstiviitteet saavat lähdeluettelon määräämän numeron.
Tekstiviitteen muoto on sama kuin numeroviittausjärjestelmässä.
Aakkosnumerojärjestelmä on suosittu teknisillä aloilla, ja sitä käytetään joillakin Aalto-yliopiston laitoksilla.
Numeroviitejärjestelmässä viitteet merkitään tekstiin numeroilla, jotka voivat olla kaarisulkeissa, hakasulkeissa tai yläindekseinä. Numerointi aloitetaan ykkösestä. Numeroitu lähdeluettelo järjestetään viitteiden esiintymisjärjestyksen mukaan.
Tämä järjestelmä ei ole lukijalle yhtä havainnollinen kuin Harvardin järjestelmä. Kirjoittajan on kuitenkin helppo laittaa numero tekstiin, koska numero ei sekoita tekstin rakennetta. Jos lähdeaineistona on hakemistoja tms. aineistoja, joille ei ole olemassa kirjoittajaa, tämän järjestelmän käyttö voi olla erityisen perusteltua. Numeroviitejärjestelmän ylläpito ilman viitteidenhallintaohjelmaa on työläämpää kuin Harvardin järjestelmän.
IEEE:n viittaustapa poikkeaa muista numeroviitejärjestelmistä kirjoittajien nimen esitystavallaan, koska siinä kirjallisuusviitteet aloitetaan kirjoittajan etunimellä. Tätä viittaustapaa käytetään erityisesti sähkötekniikan alalla. IEEE:n viittausohje löytyy täältä: https://ieeeauthorcenter.ieee.org/wp-content/uploads/IEEE-Reference-Guide.pdf
Numeroviitejärjestelmässä viitteet numeroidaan juoksevasti siinä järjestyksessä, kun ne esiintyvät tekstissä.
Esimerkkejä:
[1] Kauranen, Ilkka & Mustakallio, Mikko & Palmgren, Virpi. Tutkimusraportin kirjoittamisen opas opinnäytetyön tekijöille. Espoo: Teknillinen korkeakoulu, 2007. 109 s. ISBN 978-952-60-3663-2 (sähköinen). ISBN 951-22-8359-X (painettu). Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-3663-2.
[2] Nykänen, Olli. Toimivaa tekstiä. Opas tekniikasta kirjoittaville. Helsinki: Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, 2002. 212 s. ISBN 952-5005-64-X.
[1] Amjad, Z. Advances in crystal growth inhibition. New York, New York, USA: Kluwer Academic Publishers, 2000. 277 s. ISBN 0-3064-6924-3.
[1] Laakkonen, Pertti. Otahalli sai uuden lattiapinnoitteen. Väri ja pinta, 2004. Vol. 87:4. S. 49-50. ISSN 0024-8568.
[1] Lassalle, V. L. & Failla, M. D. & Vallés, E. M. & Martin-Martinez, J. M. Chemical modification of styrene-butadiene-styrene co-polymer by grafting of N-carbamyl maleamic acid. Journal of adhesion science and technology. 2005, vol. 18:15. S. 1849-1860. ISSN 1568-5616. Saatavissa: doi:10.1163/1568561042708359