Open Access - Tutkimusjulkaisun avoin saatavuus -sivusto julkaistiin alun perin omana kokonaisuutenaan openaccess.aalto.fi. Tähän oppaaseen on siirretty sivusto arkistoituna. Tekstiä ei ole päivitetty vuoden 2016 jälkeen. Ajantasainen tieto löytyy Aalto-yliopiston Avoin julkaiseminen -oppaasta ja uudelta Aalto.fi-sivustolta.
Taideyliopiston tekijänoikeuspalvelu ja Aalto-yliopiston Tutkimus- ja Innovaatiopalvelut toteuttavat Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman 'Open Access - Tutkimusjulkaisun avoin saatavuus' -projektin, jossa käsitellään käyttäjän näkökulmasta avoimen tieteellisen julkaisemisen käytännön ongelmia sekä etsitään vastauksia ja ratkaisuja tutkijoiden kysymyksille. Aineisto kootaan valtakunnallisille ja avoimille nettisivuille osoitteessa openaccess.aalto.fi.
Sivustolla selvitetään, mitä Open Access tarkoittaa, kun tutkija haluaa hakea julkaisuja, tarvitsee tutkimukselleen rahoitusta tai haluaa julkaista tutkimuksen tuloksia.
Sivustolta löytyy sopimusmalleja ja siellä julkaistaan videoita koulutustilaisuuksista. Lisätietoa: tekijänoikeusasiamies Maria Rehbinder, maria.rehbinder@aalto.fi.
Sivustoa koskevaa palautetta, kysymyksiä tai muutosehdotuksia voi lähettää myös sivuston alalaidan palautelomakkeen kautta.
'Open Access - Tutkimusjulkaisun avoin saatavuus' -sivuston tekstin on pääosiltaan kirjoittanut projektikoordinaattori, FM Sari Nokkanen ja oikeudellisia näkökohtia käsittelevät osiot on kirjoittanut tekijänoikeusasiamies, OTK Maria Rehbinder. Kuvituksen on tehnyt Emmi Kyytsönen / Karppi Design.
Embargo:
Kustantajan määrittelemä karenssiaika, jonka aikana artikkelia ei saa julkaista vapaaseen käyttöön. Embargo-ajan määrittelee kustantaja ja se lasketaan alkavaksi lehden ilmestymispäivästä. Embargo-aika vaihtelee ollen normaalisti 6-12 kuukautta. Embargo-ajan jälkeen rinnakkaisjulkaiseminen on mahdollista. Kaikilla kustantajilla ei ole embargo-aikaa.
Final draft = Post print = aka Post-print / AAM:
Vertaisarvioitu käsikirjoitus eli viimeinen kirjoittajalta kustantajalle lähtenyt vertaisarvioinnin jo läpikäynyt korjattu versio, jossa kustantajan lopullinen taittotyö ei vielä näy. (Huom! Sana ”post” viittaa vertaisarvioon, ei painamiseen.)
Pre-print:
Käsikirjoitus. Versio artikkelista, joka ei ole vielä ollut vertaisarvioinnissa. (Huom! Pre viittaa vertaisarviointiin, ei painamiseen.)
Gold open access, Gold OA:
Kustantajan suorittama avoin julkaiseminen tarkoittaa sitä, että kustantaja julkaisee julkaisun kaikille avoimeksi heti, jolloin se ei ole ensin tilausmaksun maksaneiden käytössä. Julkaisemisen kustannukset siirretään tässä mallissa pois julkaisun tilaajilta. Liiketoimintamalli, jolla kustannustoiminta tällöin rahoitetaan, edellyttää yleensä kirjoittajamaksujen keräämistä. Kirjoittajamaksuja rahoittavat yleensä tutkimusrahoittajat, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Mikäli tällainen taho ei ole sopinut kirjoittajamaksun suorittamisesta, jää maksu kirjoittajan itsensä maksettavaksi. Aiheuttaa yleensä lisäkustannuksia, mutta ei sisällä karenssiiaikaa.
Green open access, Green OA:
Käytetään myös nimitystä rinnakkaisjulkaiseminen. Tällöin tekijä itse arkistoi ja rinnakkaistallentaa artikkelin tai lopullisen vertaisarvioidun käsikirjoituksen avoimessa verkkojulkaisuarkistossa joko ennen, jälkeen tai yhtä aikaa alkuperäisen kustantajan julkaisemisen kanssa. Avoin verkkojulkaisuarkisto voi olla kirjoittajan työnantajan, kuten yliopiston avoin verkkojulkaisuarkisto, tai esim. tieteenalakohtainen verkkojulkaisuarkisto. Verkkojulkaisuarkistossa on usein mahdollisuus karanteeniajan huomioimiseen, jolloin artikkeli voidaan tallentaa arkistoon esim. julkaisemishetkellä, mutta tulee lukijoille saataville vasta kustantajan kanssa sovitun karanteeniajan jälkeen. On tutkijalle maksutonta, mutta usein mahdollista vasta karanteeniajan jälkeen.
Hybrid Open Access:
Viittaa lehteen, jossa vain osa artikkeleista on avoimesti saatavana. Artikkelin avoimeksi saaminen edellyttää erillistä maksua.
APC (article processing charge):
Julkaisumaksu. Viittaa maksullisiin julkaisuihin liittyvään maksuun, jolla katetaan esimerkiksi vertaisarvioinnin kustannuksia. Koska avoimen julkaisemisen mallissa loppukäyttäjä ei enää maksa materiaalin käytöstä, on julkaisukustannuksien kattamiseksi kehitelty erilaisia malleja. APC on yksi niistä.
Predatory publishers:
Huijarikustantamot. Viittaa avointa julkaisemista tarjoaviin kustantajiin, jotka veloittavat artikkelista julkaisumaksun, mutta joiden taso ja palvelut eivät täytä tieteellisten julkaisujen standardeja.
Vanity publishers:
Turhakekustantamot. Turhakekustantaja ei ole tunnustettu vakiintunut tieteellinen kustantaja. Ne lähestyvät tutkijoita esim. postittamalla saman julkaisemista tarjoavan sähköpostin kaikille, jotka julkaisevat englanninkielisiä opinnäytteitä. Perittävät maksut eivät yleensä ole suuria, mutta julkaiseminen näillä kanavilla saattaa pilata tutkijan maineen.
Rinnakkaistallentaminen/-julkaiseminen:
Tieteellisen artikkelin tallentaminen arkistoon ja artikkelin varsinaisen julkaisemisen kanssa yhtä aikaa tai karanteeniajan jälkeen tapahtuva rinnakkainen julkaiseminen yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa tai esim. oman tieteenalan avoimessa arkistossa. Rinnakkaistallentaminen tarkoittaa prosessia, joka käsittää tallentamisen ja avoimen julkaisemisen mahdollisen kieltoajan jälkeen. Useimmiten rinnakkaisjulkaisulupa on vertaisarvioidulla käsikirjoituksella, ei lopullisella artikkelilla.
Creative Commons -lisenssit:
Creative Commons -lisenssit ovat vakiomuotoisia lisenssejä. Eri lisensseillä saavutetaan eri asteisesti avoimuus. Avoimin lisenssi on CC0, jota käytetään yleisesti mm. metadatan avaamiseen. Tekijän mainitsemista edellyttävä CC BY 4.0 -lisenssiperheen lisenssi soveltuu myös erilaisiin kulttuuri- ja taideteoksiin. Lisää lisensseistä sivulta creativecommons.fi.
Creative Commons -lisenssin valintaopas (jpg)
Lisää aiheeseen liittyvää sanastoa löytyy Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen sivustolta http://avointiede.fi/keskeiset-kasitteet.
Päivitetty 2015/2016
Avoin eli open access -julkaisemisen avulla tieteelliset julkaisut: artikkelit, monografiat ja kirjat, konferenssipaperit ja tiedonannot, ovat kaikkien saatavilla maksutta ja esteettä eikä niiden saatavuutta ole rajoitettu vain tilausmaksun maksaneille tahoille.
Avoin julkaiseminen voi tapahtua seuraavasti:
A) tallentamalla julkaisu avoimeen julkaisuarkistoon ns. vihreä julkaisumalli eli green open access. Tämä voi tapahtua julkaisemalla tieteellinen julkaisu: 1. yliopiston/korkeakoulun avoimessa julkaisuarkistossa, 2. alakohtaisessa julkaisuarkistossa (kuten arXiv), tai 3. kaikille avoimessa julkaisuarkistossa (kuten Zenodo).
B) Julkaisemalla tieteellinen julkaisu tiedejulkaisussa, ns. kultainen julkaisumalli eli gold open access, joko: 1. täysin avoimessa julkaisusarjassa, jossa edellytään kirjoittajamaksua (APC, Article Proseccing Charges) tai julkaisusarjassa, jossa tällaista maksua ei edellytetä, tai 2. julkaisemalla julkaisu tiedejulkaisussa, jossa vain osa artikkeleista on avoimesti saatavilla ja jossa artikkelin avoimeksi saaminen edellyttää erillistä maksua, ns. hybrid open access.
Useimmat tiedekustantajat ja -julkaisut sallivat tutkimusartikkelin viimeisen, vertaisarvioidun käsikirjoitusversion tallentamisen tutkijan oman yliopiston/korkeakoulun avoimeen julkaisuarkistoon viimeistään tietyn embargo-ajan jälkeen. Yliopistojen ja alakohtaisten verkkojulkaisuarkistojen avulla julkaisut ovat myös entistä paremmin hallittavissa ja löydettävissä. Tietoa ei myöskään tarvitse hakea erikseen eri tietokannoista, vaan hakua helpottavat niitä yhdistävät viitetietokannat, kuten Google Scholar. Ohessa videoitu esimerkki [Dreambroker-linkki ei toimi] siitä, miten avoin julkaiseminen vaikuttaa julkaisujen näkyvyyteen ja saatavuuteen.
Tutkijan ei myöskään tarvitse huolehtia oman arkistonsa järjestämisestä, kun sen voi luotettavasti ja helposti tallentaa verkkojulkaisuarkistoon, jonka hallinta ja varmuuskopiointi ovat varmasti kunnossa. Pitkäaikaissäilytyksen kannalta institutionaaliset julkaisuarkistot, kuten yliopistojen tietokannat, ovat turvallisempia, sillä kaupallisten palvelujen (esim. Mendeley, ResearchGate) säilyvyyttä yliopisto ei voi taata. Tutkimusrahoittajat vaativat usein sitä, että yliopisto takaa julkaisujen avoimen saatavuuden ja tämän edellytyksen yliopisto voi saavuttaa oman rinnakkaisjulkaisuarkistonsa avulla.
Päivitetty 2015/2016
Avoimen julkaisemisen avulla tutkimusjulkaisut ovat kaikille, niin tiedeyhteisölle, päätöksentekijöille, kansalaisille kuin yrityksille, saatavilla ilmaiseksi. Avoimien tutkimusjulkaisujen sisällöt ovat tietoverkossa avoimesti saatavilla välittömästi tai tietyn karanteeniajan jälkeen niiden ilmestyttyä. Euroopan komissio suosittelee avoimuutta viimeistään kuusi kuukautta tai 12 kuukautta julkaisun ilmestymisen jälkeen. Monet kustantajat noudattavatkin näitä embargo-aikoja. Kaikilla kustantajilla karenssiaikaa ei kuitenkaan ole.
EU:n rahoitusohjelmassa Horisontti 2020, Horizon 2020 edellytetään vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen 100 prosenttista avointa julkaisemista viimeistään karenssiajan, 6-12 kuukautta, jälkeen. Rahoitusta saanut yhteisö sitoutuu avoimeen julkaisemiseen sopimuksella, Model Grant Agreement for Horizon 2020, artikla 29.2.
Avoimen tieteen mahdollistajia ja esteitä on tarkemmin kuvattu Euroopan komission helmikuussa 2015 julkaisemassa loppuraportissa, Science 2.0, Science in Transition.
Päivitetty 2015/2016
Jos julkaisuja käytetään vain tiedon hankintaan, tai niitä käytetään hyvän tieteellisen tavan mukaisesti ei tarvita mitään erillistä lisenssiä eli käyttölupaa. Jos julkaisuista halutaan valmistaa kappaleita tai niitä halutaan tallentaa yliopiston avoimeen verkkojulkaisuarkistoon tulee käyttöehdoista eli käytön sallivasta lisenssistä tarkistaa, salliiko aineiston oikeudenhaltija tällaisen käytön. Sallitut käyttötavat ilmoitetaan usein Creative Commons -lisensseillä.
Avoimuutta tarkastellaan avoimuuden asteikolla, spektrillä, Open Access Spectrum, jossa avoimuus voi tarkoittaa joko hyvin laajaa tai rajatumpaa mahdollisuutta julkaisun jatkokäyttöön. Spektrillä pyritään vakiinnuttamaan open access -käsitteistöä, yhteisiä toimintatapoja ja spektrin avulla voi arvioida ja verrata julkaisujen todellista avoimuutta.
Päivitetty 2015/2016
EU:n rahoitusinstrumentit, kuten Horizon2020 Guidelines on Open Access, edellyttävät tieteellisten vertaisarvioitujen julkaisujen avointa julkaisemista 6 kk, humanististen ja yhteiskuntatieteiden aloilla viimeistään 12 kk, alkuperäisen artikkelin julkaisupäivän jälkeen. Rahoitusta saanut taho sitoutuu avoimeen julkaisemiseen sopimuksella, H2020 Model Grant Agreement. Horizon 2020 vaatimukset eivät edellytä tutkimustulosten julkaisemista tai estä patentointia. Päätös patentoinnin hakemisesta tulee tehdä ennen julkaisemista ja patenttihakemus rekisteröivälle viranomaiselle tulee tehdä ennen julkaisemiseta. Jos päätös tieteellisen vertaisarvioidun julkaisun julkaisemisesta tehdään, tulee julkaisemisen tapahtua avoimena julkaisemisena.
Kustannukset maksullisesta avoimesta julkaisemisesta ovat EU:ssa hyväksyttäviä kuluja eli ne voi budjetoida hankkeen kuluiksi, EU myös suosittelee tätä käytäntöä kansallisille rahoittajille. Horizon2020, kuten useimmat muutkin rahoittajat, hyväksyy vertaisarvioidun käsikirjoituksen (post-print) [linkki terminologiaan] rinnakkaistallenteeksi.
CERN edellyttää avointa julkaisemista rahoittamiltaan hankkeilta ja suosittaa fysiikan alalla käytettävän SCOAP3-julkaisuja, joissa avoin julkaiseminen on kirjoittajille maksutonta.
Research Councils UK edellyttää avointa vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen julkaisemista kaikilta rahoittamiltaan tutkimuksilta yleensä 6 kk alkuperäisen artikkelin ilmestymisestä, taiteissa ja humanistisissa tieteissä 12 kk julkaisun ilmestymispäivästä. RCUK myöntää hakemuksesta rahoitusta suoraan tutkimusorganisaatioille maksullisen avoimen julkaisemisen (Gold Open Access) [linkki terminologiaan] kustannuksiin.
National Institutes of Health (NIH) edellyttää rahoittamiensa tutkimushankkeiden vertaisarvioitujen tieteellisten artikkelien välitöntä tallentamista ja avointa julkaisemista National Library of Medicine's PubMed Central:ssa viimeistään 12 kuukauden kuluessa alkuperäisen artikkelin julkaisemisesta.
Wellcome Trust edellyttää rahoittamiensa tutkimusten vertaisarvioiduissa julkaisuissa julkaistujen tieteellisten julkaisujen julkaisemista PubMed Central (PMC):ssa ja Europe PubMed Central (Europe PMC):ssa viimeistään 6 kuukauden kuluessa alkuperäisen artikkelin julkaisemisen jälkeen. Monografiat ja kirjan luvut tulee julkaista PMC Bookshelf ja Europe PMC julkaisuissa korkeintaan 6 kuukauden karenssiajan jälkeen. Wellcome Trust hyväksyy tästä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset hankkeen kuluihin.
Tutkimusrahoittajien vaatimukset avoimelle julkaisemiselle selkeytyvät ja tarkentuvat jatkuvasti. Monet rahoittajat vaativat tutkimustulosten julkaisemista tietyllä avoimella lisenssillä, kuten CC4.0 Creative Commons 4.0., lisenssiperheen lisenssillä.
Tutkimusrahoittajien käytäntöjä avoimesta julkaisemisesta ja rinnakkaistallennusehdoista löytyy Sherpa/JULIET–palvelusta.
Päivitetty 2015/2016
Suomen Akatemia edellyttää rahoittamiltaan hankkeilta sitoutumista julkaisujen avoimeen saatavuuteen sekä kehottaa hankkeita avaamaan tutkimusaineistonsa ja -menetelmänsä. Tavoitteena on, että tutkimuksen tuottamat ja hyödyntämät julkaisut, tiedot ja aineistot, niiden metatiedot sekä käytetyt menetelmät ovat helposti saatavilla jatkokäyttöä varten. Tieteen avoimuutta tulee edistää tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen ja oikeudellista toimintaympäristöä kunnioittaen. Akatemia tukee sekä ns. vihreää että kultaista julkaisumallia. Vihreässä mallissa [linkki terminologiaan] artikkeli julkaistaan perinteisessä tilausmaksullisessa tieteellisessä lehdessä ja tallennetaan rinnakkaisjulkaisuarkistoon. Akatemia tukee myös maksullisia avoimia julkaisuja [linkki terminologiaan] ja hyväksyy siitä syntyvät kustannukset hankkeen budjettiin. Tässäkin tapauksessa tulee artikkeli tallentaa myös rinnakkaisjulkaisuarkistoon sen lisäksi, että se on heti saatavilla kustantajalta. Akatemia ei suosittele julkaisemista ns. hybridi-lehdissä [linkki terminologiaan], joissa kustantaja kerää tilausmaksuja ja avaa vain yksittäisiä artikkeleita erillisestä maksusta.
Innovaatiorahoituskeskus Tekes on sitoutunut avoimen tieteen- ja tutkimuksen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Tekesin tavoitteena on, että julkisen tutkimuksen tuottamat julkaisut ja julkiset tiedot ovat helposti kaikkien saatavilla jatkokäyttöä varten. Avoin julkaiseminen edistää tutkimustiedon laajempaa hyödyntämistä tutkimuksen ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin tutkimussuunnitelman tulee sisältää julkaisusuunnitelma, jossa avoin julkaisu on otettu huomioon. Muutoin Tekes ohjaa käyttämään oman tutkimusorganisaation ohjeistusta open access -julkaisemisesta.
Päivitetty 2015/2016
Tietoa eri instituutioiden, yliopistojen, tutkimusinstituutioiden ja rahoittajien, linjauksista avoimeen julkaisemiseen löytyy rekisteristä, Registry of Open Access Repository Mandates and Policies, ROARMAP. Rekisteri kartoittaa avoimien julkaisuarkistojen mandaatteja ja arkistointipolitiikkoja.
Päivitetty 2015/2016
Alla linkkejä syksyllä 2015 saatavilla olevaan ohjeistukseen. Tarkista voimassaoleva ohjeistus kunkin yliopiston kotisivulta.
Päivitetty 2015/2016
Kun olet valinnut tutkimuksellesi parhaiten soveltuvat lehdet, selvitä niiden avoimen julkaisemisen politiikka. Tämä onnistuu varsin hyvin SHERPA/RoMEO-palvelusta, mutta yleensä myös yliopistojen kirjastot auttavat tässä. Selkeät ohjeet SHERPAN käyttämiseen [linkki ei toimi] löytyvät Jyväskylän yliopiston sivuilta.
Jos rahoittajan ja kustantajan linjaukset avoimesta julkaisemisesta eivät ole ristiriidassa eli jos rahoittaja vaatii julkaisemista avoimesti esim. 6 kk sisällä lehden julkaisemispäivästä ja kustantaja sallii rinnakkaistallentamisen tässä ajassa, voit rinnakkaistallentaa julkaisun yliopistosi tai tutkimuslaitoksesi käyttämään rinnakkaistallennusarkistoon ja toteuttaa maksuttoman avoimen julkaisemisen (Green Open Access).
Jos kuitenkin kustantajalla on pidempi rinnakkaistallentamisen karenssiaika kuin se jonka rahoittaja sallii, niin tällöin on valittava maksullinen avoin julkaiseminen (Gold Open Access). Gold open access -julkaisemisessa on tavallista, että kustantaja perii maksun korvaukseksi siitä, että julkaisu on heti kaikkien saatavilla. Tällainen julkaisumaksu vaihtelee julkaisuista toiseen muutamasta sadasta eurosta muutamaan tuhanteen euroon. Tiedot julkaisemisen hinnasta löytyvät yleensä kohdasta Article-processing-charges (APC). Esimerkkinä Springer Open. Julkaisumaksu on tarkastettava erikseen jokaisen julkaisun osalta.
Monilla yliopistoilla on erilaisia sopimuksia kustantajien kanssa, jolloin kustantaja antaa alennusta tai hyvitystä julkaisumaksuista. Nämä sopimukset voi tarkistaa yliopiston kirjastosta.
Avointa julkaisemista edellyttävät tai siihen kannustavat rahoittajat yleensä hyväksyvät julkaisumaksut osaksi hankkeen hyväksyttyjä kuluja. Sinun tulee siis arvioida julkaisujesi määrä ja niistä aiheutuvat Gold Open Access -julkaisumaksut ja lisätä ne hakemuksesi budjettiin asianomaiseen kohtaan. Jos et ole tehnyt tätä budjetointivaiheessa, julkaisumaksut ovat pois jostain muusta projektillesi budjetoidusta työstä tai joudut hankkimaan julkaisumaksuille lisärahoituksen.
[tekstistä linkkejä terminologiaan]
Päivitetty 2015/2016
Oma tieteellinen artikkeli kannattaa pyrkiä saattamaan avoimesti saataville. Alma Swanin artikkeli The Open Access citation advantage: Studies and results to date (2010) on yhteenveto avoimen julkaisemisen vaikutuksesta viittausten määrään http://eprints.soton.ac.uk/id/eprint/268516. Yhteenvedosta löytyy yksityiskohtia kunkin tutkimuksen kattavuudesta, metodologisesta lähestymistavasta sekä johtopäätöksistä. Alla joitakin lukuja avoimen julkaisemisen eduista.
Swan, Alma (2010) The Open Access citation advantage: Studies and results to date.
| Measure | Result |
|---|---|
| Studies finding a positive Open Access citation advantage | 27 |
| Studies finding no Open Access citation advantage (or an OA citation disadvantage) | 4 |
| Size of OA citation advantage when found (and where explicitly stated by discipline) | % increase in citations with Open Access |
| Physics/astronomy | 170 to 580 |
| Mathematics | 35 to 91 |
| Biology | -5 to 36 |
| Electrical engineering | 51 |
| Computer science | 157 |
| Political science | 86 |
| Philosophy | 45 |
| Medicine | 300 to 450 |
| Communications studies (IT) | 200 |
| Agricultural sciences | 200 to 600 |
Päivitetty 2015/2016
Kartoita omat julkaisukanavasi. Mihin lehtiin aiot kirjoittamiasi artikkeleita tarjota? Tämä valinta tehdään yleensä tieteellisen vaikuttavuuden perusteella, sillä se on tutkimuksen ja uran kannalta tärkein kriteeri ja usein myös yliopiston vaatimus.
Julkaisujen tasosta kannattaa keskustella kollegojen kanssa, mutta apua saa myös esimerkiksi kirjastoista tai lehtien laatua tarkastelevista palveluista:
Varo huijarijulkaisuja, jotka rahastavat kirjoittajia, mutta eivät täytä tieteellisten julkaisujen laatuvaatimuksia. Lisätietoa ja luetteloja tällaisista kustantajista Scholarly Open Access –palvelusta.
Päivitetty 2015/2016
Yliopisto yleensä edellyttää omilta tutkijoiltaan artikkelien tallentamista yliopiston omaan julkaisuarkistoon. Avoimessa julkaisuarkistossa olevat rinnakkaistallenteet ovat verkossa kaikkien saatavilla. Tämän lisäksi on joskus suotavaa käyttää myös alakohtaisia julkaisuarkistoja, kunhan se ei ole ristiriidassa kustantajan sääntöjen kanssa. Yliopistojen tietokannat yleensä edellyttävät, että edes yhdellä kirjoittajista on työsuhde tai muu yhteys yliopistoon. Lista avoimista julkaisuarkistoista http://www.opendoar.org/find.php.
OpenAIRE, https://www.openaire.eu/, on Euroopan tiedeneuvoston ja Euroopan komission käynnistämä open access -verkosto. OpenAIRE -sivustolla on luettelo avoimista eurooppalaisista julkaisuarkistoista, esimerkkinä Aaltodoc Publication Archive, https://www.openaire.eu/search/dataprovider?datasourceId=opendoar____::3a066bda8c96b9478bb0512f0a43028c.
OpenAIRE -sivustolla on lisäksi monipuolisesti tietoa sekä avoimeen julkaisemiseen liittyvistä käytännön kysymyksistä että tilasto- ja tutkimusmateriaalia liittyen avoimeen julkaisemiseen niin tutkijoille, instituutioille kuin rahoittajille. Kaikille tieteen aloille tarkoitettu avoin julkaisuarkisto on esim. Cern:in ylläpitämä Zenodo. Fyysikoille, matemaatikoille, tietojenkäsittelytieteen, kvantatiivisen tutkimuksen tekijöille ja tilastotieteilijöille tarkoitettu julkaisuarkisto on Cornellin yliopiston kirjaston ylläpitämä http://arxiv.org/. Alakohtaisia vaihtoehtoja kannattaa kysyä kirjastoista tai kollegoilta.
Pitkäaikaissäilytyksen kannalta institutionaaliset julkaisuarkistot, kuten yliopistojen tietokannat ovat turvallisempia, sillä kaupallisten palvelujen säilyvyyttä ei voi täysin taata.
Päivitetty 2015/2016
Kun olet valinnut tutkimuksellesi parhaiten soveltuvat lehdet, selvitä niiden avoimen julkaisemisen politiikka.Tämä onnistuu varsin hyvin SHERPA/RoMEO-palvelusta, mutta yleensä myös yliopistojen kirjastot auttavat.
Jos rahoittajan ja kustantajan linjaukset avoimesta julkaisemisesta eivät ole ristiriidassa eli jos rahoittaja vaatii avointa julkaisemista esim. 6 kk sisällä julkaisun ilmestymispäivästä ja kustantaja sen sallii, voit rinnakkaistallentaa julkaisun, ja rinnakkaistallentaminen on maksutonta, (Green Open Access) [linkki terminologiaan].
Usein kuitenkin kustantajalla on pidempi karenssiaika [linkki terminologiaan], jolloin on valittava maksullinen avoin julkaiseminen (Gold Open Access) [linkki terminologiaan]. Ohjeet siitä, miten tähän tulee varautua, löydät kohdasta budjetointi [LINKITÄ]. Gold Open Acess -julkaisumaksu vaihtelee julkaisuista toiseen muutamasta sadasta eurosta muutamaan tuhanteen euroon, joten se on tarkastettava julkaisun sivuilta. Tiedot julkaisemisen hinnasta löytyvät yleensä kohdasta Article-processing-charges (APC) [linkki terminologiaan].
Kansainvälisiä tiedejulkaisuja
Ohessa linkkejä eräiden kustantajien open access -ehtoihin. Yksittäisillä lehdillä saattaa olla myös osittain poikkeavia sääntöjä. Tietojen ajankohtaisuus on syytä tarkistaa.
Selkeät ohjeet SHERPAN käyttämiseen [linkki ei toimi] löytyvät Jyväskylän yliopiston sivuilta. On hyvä myös ottaa huomioon, että Sherpa ei vastaa kustantajilta keräämistään tiedoista, joten se ei ole 100 % luotettava. Rahoitusta haettaessa Sherpa on kuitenkin riittävän tarkka, mutta varsinaista julkaisusopimusta tehtäessä tiedot tulee tarkastaa suoraan kyseiseltä lehdeltä.
Springer
Elsevier
Cambridge University Press
IEEE Transactions on
Kotimaisia tiedejulkaisuja
Tieteellisten seurain valtuuskunta
Annales Academiæ Scientiarum Fennicæ Matematica
Boreal Environmental Research
Rakenteiden Mekaniikka
Päivitetty 2015/2016
Mikäli kustantajan ja rahoittajan ehdot ovat sopusoinnussa, voidaan tutkimusjulkaisu rinnakkaistallentaa avoimeen julkaisuarkistoon rahoittajan edellyttämässä muodossa ja aikataulussa. Tällöin ei avoimesta julkaisemisesta aiheudu erillisiä maksuja (Green Open Access) [linkki terminologiaan]. Jos kustantajan ehdot eivät salli rinnakkaistallentamista rahoittajan edellyttämässä ajassa, joudut valitsemaan maksullisen avoimen julkaisemisen (Gold Open Access) [linkki terminologiaan]. Tällöin tutkimusprojektillesi kertyy lisämaksuja ns. kirjoittajamaksuja (article processing charge, APC).
Monilla yliopistoilla on erilaisia sopimuksia joidenkin kustantajien kanssa, jolloin kirjoittajamaksuista saa alennusta. Näistä sopimuksista tietää parhaiten yliopiston kirjasto. Avointa julkaisemista edellyttävät rahoittajat (esim. Suomen Akatemia, EU) hyväksyvät kirjoittajamaksut osaksi hankkeen kuluja.
Päivitetty 2015/2016
Kuten muussakin tutkimuksessa, tulee patenttia hakea ennen kuin keksintö on julkistettu. Sen jälkeen kun patenttihakemus on jätetty viranomaiselle, voidaan keksintöä kuvaava artikkeli julkaista avoimesti tai muulla tavoin. Myös muut immateriaalioikeudet kuten tavaramerkki ja mallisuoja voidaan rekisteröidä. Varhaisen rekisteröinnin strategia on suositeltavin kaupallistamisen kannalta.
Tekijänoikeus syntyy Suomessa tekijänoikeuslain mukaan aina tekijälle, joka on luonnollinen henkilö. Tekijän taloudellisia oikeuksia voidaan siirtää sopimuksilla. Tekijä sopii oikeuksistaan julkaistessaan artikkelin. Jotta yliopistojen edellyttämä rinnakkaistallentaminen olisi mahdollista, täytyy tutkijalla olla oikeus rinnakkaistallentaa artikkelinsa yliopiston julkaisuarkistoon. Tutkija voi yrittää säilyttää rinnakkaistallentamisoikeutensa sopimuksen tekohetkellä tai pyytää kustantajalta lupaa rinnakkaistallentamiseen jälkikäteen.
Joissakin maissa, kuten Hollanissa ja Ranskassa, tekijänoikeutta koskevaa lainsäändäntöä on muutettu siten, että kirjoittaja ei voi pätevästi luopua oikeudestaan avoimeen rinnakkaistallentamiseen.
Oikeus rinnakkaistallentamiseen voidaan toteuttaa myös siten, että tekijä ja yliopisto sopivat jo ennen julkaisemista yliopiston rinnakkaistallentamisoikeudesta, ja tämä yliopiston oikeus rinnakkaistallentamiseen saatetaan kustantajan tietoon viimeistään kustannussopimusta tehtäessä. Tarvittavat muutokset voidaan tehdä oheisella kustannussopimuksen muutoksella
Muutos kustannussopimukseen (englanniksi, doc) [linkki ei toimi]
Muutos kustannussopimukseen (englanniksi, pdf) [linkki ei toimi]
[lisätty edellinen dokumentti kuvana: //libapps-eu.s3.amazonaws.com/accounts/6112/images/muutos_kustannussopimukseen_en_Page_1.jpg ja
//libapps-eu.s3.amazonaws.com/accounts/6112/images/muutos_kustannussopimukseen_en_Page_2.jpg ]
Jos kustantaja julkaisee artikkelin rinnakkaistallentamisen [linkki terminologiaan] sallivalla lisenssillä, kuten Creative Commons CC-BY 4.0 -lisenssiperheen lisenssillä, onnistuu myös yliopiston rinnakkaistallennus. Maksullinen avoin julkaiseminen (Gold Open Access) [linkki terminologiaan] sallii yleensä välittömän yliopiston rinnakkaistallentamisen.
Julkaisusopimusta allekirjoitettaessa tulee tutkijan täsmentää, allekirjoittaako hän sopimuksen artikkelin tekijäoikeuden omistajan ominaisuudessa vaiko esim. yliopiston edustajana, mikäli yliopisto omistaisi artikkelin tekijäoikeuden. Yleensä tekijä allekirjoittaa kustannussopimukset tekijänoikeuden omistajana. Yliopistot tekevät tutkijoiden kanssa oikeuksiensiirtosopimuksia. Yliopistot eivät yleensä pyri siirtämään itselleen tieteellisten artikkelien tekijänoikeuden omistusoikeutta. Näin ollen tutkija kansainvälisen yleisen tavan mukaisesti allekirjoittaa kustannussopimukset tekijänoikeuden omistajana.
Päivitetty 2015/2016
Avoimuutta voidaan tarkastella avoimuuden asteikolla, jossa avoimuus voi tarkoittaa joko hyvin laajaa tai rajatumpaa mahdollisuutta jatkokäyttöön. Jatkokäytön mahdollisuudet voidaan määritellä käyttöluvalla eli lisenssillä.
Esimerksiksi Elsevier sallii kirjoittajille käsikirjoitusten rinnakkaistallentamisen, jos nämä käyttävät lisenssiä, CC-BY-NC-ND joka kieltää kaupallisen käytön ja muunnelmat, http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/deed.fi .
Tutkimusdatan laaja käyttöoikeus toteutuu jos julkaisut avataan Creative Common CC BY 4.0 -lisenssiperheen tai vastaavalla avoimella lisenssillä, joka sallii myös kaupallisen jatkokäytön. Vaatimuksena on BY eli tekijän nimen mainitsemista edellyttävän ehdon noudattaminen, joka edellyttää tekijöiden ja lähteen mainitsemista lisenssin tiedoissa määritellyllä tavalla. Myös kaupallisen jatkokäytön sallivat lisenssit ovat jatkotutkimuksen kannalta usein tarpeen, koska jatkotutkimus voi tapahtua myös yhteistyössä yritysten kanssa. Jos yritys käyttää julkaisuja tiedonhankintaan tai siteeraa niitä hyvän tavan mukaisesti ei lisenssiä tarvita, vaan esim. siteeraaminen on mahdollista suoraan tekijänoikeuslain siteeraamisen sallivan säännöksen nojalla.
Jos julkaistaan metadataa, voidaan valita välineeksi Creative Commons CC0. Tällöin luovutaan myös tekijätietojen mainitsemisen vaatimuksesta.
Luopumaa CC0 käytetään myös tutkimusdatan julkaisemisessa. Vaikka tekijä- ja lähdetietojen mainitseminen ei olisi lisenssissä määritelty käyttöehto voidaan tekijä- ja lähdetietoja pyytää mainitsemaan ja antaa selkeä ohjeistus miten ne tällöin tulee mainita. Hyvä tieteellinen tapa ohjaa tekijä- ja lähdetietojen ilmoittamiseen myös silloin kun se ei ole käytön oikeudellinen edellytys.
Tutkimusdataa julkaistaan myös siten, että lähteen ja tekijän mainitsemiseen tutkimusdatan jatkokäytössä, ohjataan lisenssiehtojen sijaan ohjeistuksella, ns. Rules of the Road.
Suomen lain mukaan, Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404, tekijänoikeus tutkimusjulkaisuun syntyy tutkijalle, myös silloin kun työ on tehty esim. yliopiston palveluksessa. Poikkeuksena tästä pääsäännöstä syntyy tekijänoikeus tietokoneohjelmaan tai teoskynnyksen ylittävään tietokantaan yliopistolle, silloin kun kyseisiä teoksia ei ole tehty itsenäisessä tutkimustyössä. Tekijänoikeudesta tulee sopia työsopimuksessa tai erillisessä sopimuksessa yliopiston kanssa. Kun tekijöitä on enemmän kuin yksi, tekijänoikeus kuuluu kaikille tekijöille, jolloin lupa julkaisun avaamiseen tulee saada jokaiselta tekijänoikeudenhaltijalta erikseen.
Päivitetty 2015/2016
Olemme suunnittelemassa tutkimushanketta ja pohdimme, missä vaiheessa Open Access -asiat tulisi ottaa huomioon?
Avoin julkaiseminen kannattaa ottaa huomioon hankkeen suunnittelussa ja budjetoinnissa jo aivan alusta lähtien. Rahoitushakemusta tehtäessä on syytä pohtia yhdessä muiden mahdollisten konsortion jäsenten kanssa, valitaanko maksullinen (Gold) vai maksuton (Green) avoin julkaiseminen. Tämä on sitten huomioitava hakemusten budjeteissa ja konsortiosopimuksissa.
Myöhemmin rahoitusta voi olla vaikea saada lisää, ja vaikka rahoittaja hyväksyisi julkaisukustannukset osaksi hyväksyttyjä kuluja, ne ovat pois muista hankkeelle budjetoiduista kuluista.
Olen tekemässä rahoitushakemusta Suomen Akatemialle. Mitä julkaisuja hakemuksessa kannattaisi mainita? Kuinka paljon voin budjetoida julkaisukuluja avoimeen julkaisemiseen?
Hakemuksessa kannattaa mainita alasi arvostetuimmat ja tutkimuskohteellesi sopivimmat julkaisut, sillä ne antavat parhaimman vaikuttavuuden tutkimuksellesi ja kilpailukyvyn hakemuksellesi. Tarkista SHERPA/RoMEO-palvelusta sallivatko valitsemasi julkaisut maksuttoman rinnakkaisjulkaisemisen (Green Open Access).
Mikäli rinnakkaisjulkaiseminen on maksullista (Gold Open Access), voit budjetoida hakemukseesi kohtuulliset julkaisukustannukset (esim. 1500-2000 euroa / artikkeli – maksut julkaisukohtaisia, tarkista lehden sivuilta). Suomen Akatemia edellyttää avointa julkaisemista. (Esim. Horizon2020 –ohjelman haut edellyttävät avointa julkaisemista yleensä 6 kk (humanistisilla ja yhteiskunnallisilla aloilla 12 kk) kuluttua alkuperäisen artikkelin ilmestymisestä).
Miksi on olemassa maksuton (Green) ja maksullinen (Gold) avoin julkaiseminen?
Periaatteessa avoin julkaiseminen esimerkiksi yliopiston tietokannassa on ilmaista ja täyttää avoimuuden kriteerit rahoittajiin nähden. Kustantajat eivät kuitenkaan aina suostu ilmaiseen ja samanaikaiseen avoimeen julkaisemiseen, sillä he haluavat myös tilausmaksut julkaisujensa tilaajilta. Kustantajat tarjoavat maksullista avointa julkaisua ja määräävät karenssiajan rinnakkaisjulkaisemiselle. Kustantaja voi edellyttää pidempää karenssiaikaa julkaisulle kuin se aika jota rahoittaja enintään sallii. Tällöin on valittava maksullinen avoin julkaiseminen, jos esim. julkaisun tieteellisen vaikuttavuuden vuoksi halutaa kuitenkin valita tällainen kustantaja.
Pitääkö minun maksaa avoin julkaiseminen projektini budjetista?
Avoin julkaiseminen on monissa tapauksissa aivan ilmaista, viimeistään tietyn karenssiajan (esim. 6 kk.) kuluttua, jolloin voit rinnakkaisjulkaista artikkelisi esim. yliopistosi tietokannassa.
Jos kustantajan säännöt ovat ristiriidassa tutkimuksesi rahoittajan vaatimusten kanssa (esim. yli 6 kk karanteeniaika Horizon2020 –projektissa muissa kuin humanististen ja yhteiskunnallisten aloilla), joudut harkitsemaan maksullista avointa julkaisemista (Gold Open Access). Nämä kustannukset voi kuitenkin sisällyttää rahoittajalle lähetettävään budjettiin, mutta se tulee tehdä jo hakemusvaiheessa. Joissain yliopistoissa myös laitokset osallistuvat julkaisukustannuksiin.
Löytyykö Open Access -julkaisuista mielestänne sopivaa julkaisukanavaa artikkelilleni, jonka työnimi on ”xxxxxxx”? Oheistan myös abstraktin ja artikkelin viimeisimmän version.
Voit pyytää yliopistosi kirjastoa tekemään lehdistä aihehaun ja sen perusteella arvioida hakutuloksista, mitkä lehdet voisivat olla kiinnostavia. Mielipidettä kannattaa kysyä myös kollegoilta, joilla saattaa olla kokemusta. Samalla kannattaa selvittää myös avoimen julkaisemisen mahdollisuudet.
Osaatteko sanoa, kannattaako “Systema - Journal of the Bertalanffy Centre for the Study of the Systems Sciences” -nimisessä lehdessä julkaista?
Kirjasto voi auttaa selvittämällä julkaisun saaman luokituksen erilaisissa julkaisujen laatua ja vaikuttavuutta selvittävistä tietokannoista (TSV:n Julkaisufoorumi JUFO, Elsevier Scopus, Thomson Reutersin Web of Science (WoS), Proquest, Directory of Open Access Journals (DOAJ). Kyseinen lehti on uusi, joten sitä ei löydy näistä tietokannoista. Lehden tasoa voi yrittää selvittää kollegoilta ja tutkimalla siinä aiemmin julkaistuja artikkeleita. Avoimen julkaisemisen politiikka kannattaa myös kysyä julkaisijalta.
Mikähän olisi sopiva lehti taiteen tutkimuksen alalta olevalle artikkelilleni ”xxxxxxxxx”? Mistä saan tietää, onko myös Open Access julkaisussa mahdollinen?
Kirjasto voi auttaa tekemällä aihehakuja eri tietokannoissa (TSV:n Julkaisufoorumi JUFO, Elsevier Scopus, Thomson Reutersin Web of Science (WoS), Proquest, Directory of Open Access Journals (DOAJ). [linkit toimivat alkuperäisessä, nyt ovat edellisessä kohdassa]. Haussa esiin tulleita julkaisuja voidaan vertailla esim. sen mukaan, miten tutkijoiden näkökulma on aiemmin ollut esillä lehdessä esillä. Julkaisun kanta rinnakkaisjulkaisemiseen ja sen mahdolliset karanteeniajat löytyvät julkaisun sivuilta tai SHERPA/RoMEO-palvelusta.
Onko Open Access -julkaisemista tarjoava Scientific Online Publishing (USA) luotettava kustantaja?
Avoimen kustantamisen ”markkinoilla” liikkuu myös huijareita (predatory publishers / vanity publishers), jotka rahastavat kirjoittajilta julkaisumaksuja (APC, article processing charge), mutta eivät täytä tieteellisen julkaisemisen laatuvaatimuksia tai noudata tehtyjä sopimuksia. Esimerkiksi seuraavat kriteerit voivat olla merkkejä epäilyttävästä kustantajasta:
Lisätietoja kriteereistä ja niiden soveltamisesta löytyy Scholarly Open Access –palvelusta. Mainitsemasi kustantaja valitettavasti löytyy tältä listalta.
Koordinoimme H2020-projektia, jossa on mukana myös yrityspartnereita. Mihin avoimeen verkkojulkaisuarkistoon he voivat rinnakkaistallentaa mahdolliset julkaisunsa, jos kirjoittajissa ei ole mukana yliopisto/tutkimuslaitospartnereita, joiden avoimia verkkojulkaisuarkistoja (repository) voisi käyttää? Löytyykö jostain listausta tieteenaloittain / suosituksia?
Yliopistojen tietokannat yleensä edellyttävät, että edes yhdellä kirjoittajista on työsuhde tai muu yhteys yliopistoon. Kaikille tieteen aloille tarkoitettu avoin julkaisuarkisto on Cern:in ylläpitämä Zenodo. Sen sisällä on erityisesti EU-hankkeille tarkoitettu julkaisuryhmä. Alakohtaisia vaihtoehtoja kannattaa kysyä kirjastoista tai kollegoilta.
Miksi tämä kansallinen sivusto on laadittu?
Tämän sivuston tarkoituksena on tarjota avoimesta julkaisemisesta yleistä tietoa joka on hyödyllistä kaikille tutkijoille, yliiopistoille ja tutkimuslaitoksille. Yliopistokohtaista ohjeistusta löytyy kohdasta Kotimaisten yliopistojen ohjeistus. Tämän sivuston luomiseen on saatu Opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta.
Päivitetty 2015/2016
Päivitetty 2015/2016
