Skip to main content

Avoin julkaiseminen ja Aalto-yliopisto : Miten valita tieteellinen julkaisu artikkelilleen

Sanastoa

Embargo viittaa kustantajan määrittelemään alkuperäisen työn julkaisuajankohdasta laskettuun karanteeniin, jonka aikana tulee pidättäytyä työn rinnakkaistallenteena julkaisemisesta

APC (article processing charge) viittaa kultaisen tien avoimeen julkaisemiseen (gold open access) liittyvään maksuun, jolla katetaan esimerkiksi vertaisarvioinnin kustannuksia

Pre-print viittaa työn muotoon, jossa se lähetettiin ensimmäisen kerran vertaisarvioitavaksi

Post-print (myös final draft tai author-accepted version) viittaa työn vertaisarvioinnin jälkeiseen muotoon ilman kustantajan lopullista sivutusta ja ulkoasua logoineen

Final published version (tai publisher PDF) viittaa siihen työn muotoon, jossa julkaisija sitä sähköisesti jakelee

Lehtien laatua tarkastelevia palveluja

Tieteellisten seurain valtuuskunnan Julkaisufoorumi

Thomson Reutersin Impact Factor listaus Journal Citation Reports -tietokannassa (lisensioitu tuote, Aalto käyttäjätunnus ja salasana vaaditaan palvelun käyttämiseksi)

Elsevierin SCImago-palvelu

Miten valita tieteellinen julkaisu artikkelilleen

Tieteelliseltä vaikuttavuudeltaan mahdollisimman merkittävät julkaisut 

Aalto-yliopiston avoimen julkaisun periaatteissa todetaan, että Aalto-yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulokset julkaistaan käyttäen tieteelliseltä vaikuttavuudeltaan mahdollisimman merkittäviä kanavia. Tämä on linjassa myös esimerkiksi Suomen Akatemian suosituksen kanssa (17.9.2014): ”Kun alalla on perinteisiin tilausmaksullisiin lehtiin verrattuna vähintään samantasoisia avoimia tiedejulkaisuja, Akatemia kehottaa julkaisemaan tutkimustulokset niissä sekä tallentamaan julkaisujen rinnakkaisversiot avoimeen julkaisuarkistoon.” Erityisesti tulee välttää ns. huijarikustantamoita, joita käsitellään alla kohdassa Turhakekustantamot ja huijarikustantamot.

Työkaluja julkaisun laadun tarkistamiseen

Julkaisufoorumi on Tieteellisten seurain valtuuskunnan valtakunnallinen työkalu. Julkaisufoorumi jakaa julkaisukanavat laatunsa perusteella kolmeen luokkaan: 1 = perustaso; 2 = johtava taso 3 = korkein taso, (0 ei täytä tason 1 kriteerejä). Julkaisuja arvioi 23 asiantuntijapaneelia. Lisätietoja saa Julkaisufoorumin nettisivuilta. Julkaisufoorumin luokitus on vapaasti luettavissa verkossa. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää Julkaisufoorumia ensisijaisena julkaisukanavien arviointityökaluna, ja julkaisun laatu vaikuttaa yliopiston ministeriöltä saatavaan rahoitukseen.

Yksi tunnetuimmista kansainvälisistä julkaisukanavien arviointityökaluista on Thomson Reuter’s Impact Factor -vaikuttavuuskerroinlistaus.  Siinä lasketaan tiettynä vuonna tehtyjen viittausten määrä edellisenä kahtena vuotena julkaistuihin artikkeleihin ja laitetaan julkaisut järjestykseen keskimääräisen viittausmäärän perusteella jokaista julkaistua artikkelia kohden. Esimerkiksi tietyn lehden vaikuttavuuskerroin vuodelle 2014 laskettaisiin seuraavasti: vuonna 2012–2013 julkaistuihin artikkeleihin vuonna 2014 tehtyjen viittausten määrä (viittaavat työt indeksoitu Thomson Reuter’s Web of Sciencessa) jaettuna vuonna 2012–2013 samassa lehdessä julkaistujen artikkeleiden kokonaismäärällä. Thomson Reuter’s Journal Impact Factor -luvut ovat nähtävillä Aalto-yliopiston käyttöön lisensoidun InCites Journal Citation Reports -palvelun kautta (kirjautuminen vaatii erillisten tunnusten luomisen). Elsevierin SCImago-palvelu tarjoaa samankaltaisia tasoluokituksia ja se on ilmaiseksi saatavilla verkossa.

Suuriin monitieteisiin tietokantoihin kuten Thomson Reuter’s Web of Knowledgeen tai Elsevierin Scopus-tietokantaan listatuissa kanavissa julkaiseminen voi lisätä tutkimuksen näkyvyyttä.

Turhakekustantamot ja huijarikustantamot

Joillakin lehdillä on kyseenalaiset julkaisumotiivit, joten julkaisukanava kannattaa valita tarkasti. Suurelle määrälle tutkijoita roskapostia lähettävät lehdet voivat olla joko turhakekustantamoita (engl. vanity publishers), tai suorastaan huijarikustantamoita. Turhakekustantamot eivät ole vakiintuneita kustantamoita, vaan pyrkivät saamaan tuloja lähettämällä kehukirjeen suurelle määrälle kirjoittajia siinä toivossa, että saisivat julkaisusta helposti myyntituloja, koska kirjoittaja tekee heille myös taittotyön. Apurahan saaneet ja opinnäytetyön julkaisseet voivat saada postia ainakin yhdeltä tämän kaltaiselta kustantamolta. Näillä kustantamoilla on vakuuttavat nettisivut, joilla voi olla arvossa pidettyjen kansainvälisten organisaatioiden logoja ja keksittyjä vaikuttavuuslukuja luomassa vakuuttavaa vaikutelmaa. Huijarikustantamoista keskustellaan tiedeyhteisössä avoimesti verkossa: keskustelut löytyvät tekemällä nettihakuja kustantamon ja lehden nimillä. Tuloksista voi päätellä, onko julkaisun julkaiseminen tässä kustantamossa akateeminen meriitti vai uhka.

Kaikki Julkaisufoorumissa, Thomson Reuter’s Web of Knowledgessa tai Elsevierin Scopus-tietokannassa listatut julkaisut ovat vakiintuneita akateemisia julkaisuja.

Lue lisää huijarikustantamoista

Butler, D. 2013. Investigating journals: The dark side of publishing. Nature, vol. 495 (7442), pp.433-435. doi:10.1038/495433a. http://www.nature.com/news/investigating-journals-the-dark-side-of-publishing-1.12666 

Beall, J. 2012. Predatory publishers are corrupting open access. Nature, vol. 489 (7415). doi:10.1038/489179a. http://www.nature.com/news/predatory-publishers-are-corrupting-open-access-1.11385

Beall, J. 2013. Predatory publishing is just one of the consequences of gold open access. Learned Publishing, vol. 26 (2), pp. 1741-4857. doi:10.1087/20130203. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1087/20130203/abstract  

 

Oletko epävarma julkaisun laadusta?

Ota yhteyttä acris@aalto.fi

Hyväksytyt käsikirjoitukset tallennetaan ACRIS-tutkimustietojärjestelmään

Ohjeet avointen rinnakkaistallenteiden tekemiseen

Avoin julkaiseminen muualla

openaccess.aalto.fi kansallinen avoimen julkaisemisen ohjesivusto

Avoin tiede -sivusto

RECODE (Policy RECommendations for Open Access to Research Data in Europe)

FOSTER (Facilitate Open Science Training for European Research)

SPARC Europe (Scholarly Publishing and Academic Resources Coalition)

European Commission background note on open access to publications and data in Horizon 2020