Kirjat ja aikakauslehdet
Perinteiset lähteet, kirjat sekä aikakauslehtiartikkelit ovat läpikäyneet sisällöllisen hyväksymisprosessin ennen julkaisemista – siten niiden voi katsoa olevan luotettavaa lähdemateriaalia. Aikakauslehtien julkaisuprosessi on pääosin kirjoja nopeampi, joten uusin tieteellinen tieto löytyy juuri tieteellisistä aikakauslehdistä. Oman alansa tieteellisissä lehdissä julkaistut artikkelit edustavat yleensä uusinta tutkimustietoa.
Hakuteokset
Hakuteokset (sana- ja tietosanakirjat, käsikirjat, matrikkelit, standardit) antavat faktatietoa sekä auttavat luomaan yleiskuvan tutkimuksen aiheesta ja siihen liittyvästä termistöstä ja käsitteistöstä. Yleisten hakuteosten ohella on tieteenalakohtaisia hakuteoksia.
Opinnäytteet
Oman lopputyön tekoa aloitettaessa kannattaa tarkistaa, onko aiheesta tehty jo aiemmin tutkimusta. Opinnäytteet toimivat tuolloin mallina ja lähtökohtana. Laadullisesti opinnäytteet kuitenkin vaihtelevat, eivätkä riitä yksinomaisiksi tiedonlähteiksi.
Raportit ja konferenssijulkaisut
Uuden tutkimustiedon lähteitä ovat myös tutkimusraportit ja –raporttisarjat sekä konferenssijulkaisut, joita erilaiset organisaatiot julkaisevat.
Arkistoaineistot
Organisaatioiden omat arkistot säilyttävät ja järjestävät emo-organisaationsa luomaa asiakirja-, esine- ja kuva-aineistoa, joka palvelee myös tutkimusta. Suomen arkistolaitoksen verkkosivuilta löytyy erilaisia arkistotietokantoja.
Tietokantoja voidaan luokitella esimerkiksi seuraavasti:
Viitetietokannat antavat osoitteen tarvittavaan tietoon, mutta itse tieto on edelleen haettava osoitetusta alkuperäisdokumentista (esim. kirjastojen kokoelmatietokannat).
Kokotekstitietokannat, jotka muodostuvat kokotekstinä olevasta aineistosta (esim. elektroniset lehdet ja kirjat).
Kuvatietokannat, joita ovat esim.muistiorganisaatioiden (museot, arkistot ja kirjastot) ylläpitämät tietokannat, kuvatoimistojen kuvapalvelut ja avoimen Internetin kuvasisältö.
Faktatietokannat, joista löytyy itse tarvittava tieto, niin ettei pääsy alkuperäisdokumenttiin enää ole tarpeellista (esim. tilastotietokannat).
Tietokannat voivat olla myös edellisten yhdistelmiä.
Osa tietokannoista on vapaasti verkossa käytettäviä (esim. kirjastojen kokoelmatietokannat). Suurin osa tieteellisistä tietokannoista on kuitenkin maksullisia ja siten käytettävissä vain yliopiston kiinteässä IP-verkossa, esim. Aalto-Primo-tiedonhakuportaalin kautta. Aalto-yliopiston opiskelijat sekä henkilökunta voivat käyttää Aalto-Primoa myös yliopiston verkon ulkopuolelta. Etäkäyttö edellyttää Aalto-kirjautumista
Myös Google Scholaria voi käyttää tiedonhakuun (ei kattava). Oppimiskeskuksen ViewIt@Aalto-linkityspalvelu on yhteydessä Googlen tieteellisen tiedon hakemiseen erikoistuneeseen Google Scholar -hakukoneeseen.
Kirjaston tarjoamat aineistot ovat kuvailtuja ja/tai luokiteltuja, minkä on tarkoitus helpottaa niiden löytämistä. Lisäksi kirjaston aineistot ovat julkaisukynnyksen ylittäneitä, esim. kustantajien hyväksymiä tai tieteellisen vertaisarvioinnin (peer review) läpikäyneitä lähteitä.
Sen sijaan avoimessa Internetissä voi kuka tahansa käyttäjä julkaista mitä tahansa sisältöjä. Verkkosivuilta saattaakin löytyä niin tahattomia kuin tahallisiakin virheitä, jopa asiavirheitä. Niinpä avoimesta verkosta löytyvän aineiston sisältöön ja luotettavuuteen kannattaa suhtautua erityisen kriittisesti. Lisäksi kannattaa huomata, että tekijänoikeuslait ja -asetukset koskevat myös verkkoaineistoa.