Julkaisut
- Hyvä kuvasuunnitelma helpottaa julkaisuprosessia
- Selkeyttää kuvatoimittamiseen tarvittavaa aikaa ja resursseja
- Havainnollistaa kuvaoikeuksia ja kuvalähteiden merkitsemistä
- Helpottaa jatkotyötä, jos julkaisu on ensin julkaistu ei-kaupallisella kustantajalla, esim. yliopiston omassa julkaisusarjassa, jonka jälkeen käsikirjoitus julkaistaan myöhemmin kaupallisella kustantajalla
- Kuvasuunnitelma on eri asia kuin kuvien lähdeluettelo, mutta auttaa sen tekemisessä
- Kuvasuunnitelman voi tehdä esim. excel-taulukkoon, josta käy ilmi seuraavat asiat:
- tekijä
- paikka
- vuosi
- kuvassa olevat henkilöt ja siihen liittyvät huomiot
- kuvan käyttätarkoitus: analysointi / viittaus vai kuvituskuvana
- kaupallinen julkaisu vai korkeakoulun, tutkimuslaitoksen tai tieteellisen seuran julkaisu,
- mistä kuva on hankittu ja millä oikeuksilla
Kolmansien osapuolien tekemän materiaalin hyödyntäminen julkaisussa
Soveltuvat tekijänoikeuden poikkeussäännökset
Tekijänoikeuslain 2 luku sisältää rajoitussäännöksiä tekijän taloudellisiin oikeuksiin. Koska tekijän määräysvalta perustuu lain antamaan yksinoikeuteen, on rajoitussäännöksiä tulkittava ahtaasti. Sopimusten sitovuuden periaatteesta puolestaan seuraa se, että jos aineisto on hankittu käytettäväksi tietyillä sopimuksen ehdoilla, näitä ehtoja on noudatettava sopimusosapuolten keskinäisessä suhteessa myös silloin, kun jokin rajoitussäännös sallisi aineiston laajemman käytön. (HE 28/2004.) Näin ollen, jos esimerkiksi kuvien käyttö sitaattina on käyttöehdoissa kielletty, ei rajoitussäännöksiä voi soveltaa.
Rajoitussäännösten soveltumisen yleisistä edellytyksistä säädetään tekijänoikeuslain 11 §:ssä. Rajoitussäännöksen hyödyntäminen edellyttää, että lainattava teos on julkistettu, lähde ja tekijä mainitaan sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii ja että hyödyntäjällä on teos tai muu aineisto laillisesti hallussaan. Teos on julkistettu, kun se tekijän luvalla saatettu julkisuuteen, esimerkiksi näyttelyyn tai avoimille verkkosivulle. Laillisen lähteen vaatimus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi verkkosivu, jolta lataat kuvan, on sellainen, että on kuva siellä kuvan oikeudenhaltijoiden luvalla. Jos kuva on alunperin luvattomasti ladattu verkkosivulle, ei kuvien kopioiminen sieltä ole sallittua siteerausoikeuden nojalla. Mikäli tutkija itse on esimerkiksi valokuvannut kuvan, on selkeyden vuoksi syytä ilmoittaa myös oma nimensä, esimerkiksi näin; valokuva; Taina Tutkija.
Kuvasitaatti, tekijänoikeuslain 25 §
Tekijänoikeuslain 25 §:n toinen momentti koskee kuvien siteeraamista. Säännöksen mukaan kuvia voidaan toisintaa ilman lupaa ja ilman korvausta arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen sillä edellytyksellä, että kuvilla on asiallinen yhteys tekstiin. Mikäli säännöksen soveltamisedellytykset eivät täyty, voi siteeraaminen vielä olla mahdollista tekijänoikeuslain 22 §:n nojalla.
Oikeuden käyttäminen edellyttää tekijänoikeuslain 25 §:n mukaisten edellytysten lisäksi edellä mainittujen tekijänoikeuslain 11 §:n yleisedellytysten täyttymistä; sopimus ei kiellä siteeraamista, lainattavan teoksen tulee olla julkistettu, nimi ja lähde on mainittava sekä lähteen on oltava laillinen. Teos on julkistettu, kun se on tekijän luvalla saatettu julkisuuteen, esimerkiksi näyttelyyn tai avoimille verkkosivulle. Laillisen lähteen vaatimus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi verkkosivu, jolta lataat kuvan, on sellainen, että on kuva siellä kuvan oikeudenhaltijoiden luvalla. Jos kuva on alunperin luvattomasti ladattu verkkosivulle, ei kuvien kopioiminen sieltä ole sallittua siteerausoikeuden nojalla. Kuva voi olla valokuva, piirros, valokuva taideteoksesta, kuva nuottikirjoituksesta, kaavio tai muu selittävä piirros tai muu kuva. Lain 22 § koskee pääsääntöisesti vain teoksen osien käyttöä, kun taas 25 § sallii kuvan käytön kokonaisuudessaan ei-kaupallisessa tarkoituksessa.
Hallituksen esityksen 287/1994 sivun 28-29 mukaan esityksen tieteellisyydelle asetettavat kriteerit ovat lain soveltamiskäytännössä muotoutuneet verraten laajoiksi. Säännöstä sovellettaessa ei ole vaadittu, että esitys on valmistettu korkeakoulun tai muun tutkimuslaitoksen piirissä tai julkaistu sellaisen toimesta. Myös muita kuin ainoastaan tiedeyhteisölle suunnattuja esityksiä on pidetty lain tarkoittamalla tavalla tieteellisinä. Tieteellisenä esityksenä on pidetty sitä, että tieteellinen esitys on aiheen käsittelytavaltaan tieteellinen. Tekijänoikeusneuvoston lausunnon 1992:4 mukaan esimerkiksi Tiehallituksen julkaisu, valtatieverkon 2010 kehittämissuunnitelma, vaikutusselvitys 5 oli tieteellinen esitys. Esityksen tieteellinen arvo voi perustua myös esityksen systematisointiin, valintoihin ja esitystapaan.
Vastaavilla kriteereillä arvioidaan myös julkaisua Kuvan tulee valaista opinnäytteen tekstiä ja lähteitä tulee käyttää hyvän tieteellisen tavan mukaisesti. Lähteiden siteeraamisen tulee tapahtua hyvän siteerauskäytännön mukaisesti. Asiallista yhteyttä arvioidaan tapauskohtaisesti, mutta pelkistä sitaateista koostuvaa teosta ei ole sallittua tehdä, vaikka se olisikin pedagogisesti hyödyllinen ja perusteltu. Tekijänoikeuslain 25 § edellyttää myös siteeraukselta ei-kaupallista tarkoitusta. Ei-kaupallinen tarkoitus on puolestaan esimerkiksi korkeakoululla kustantajana.
Sitaatti, tekijänoikeuslain 22 §
Mikäli tekijänoikeuslain 25 §:n edellytykset siteeraamiselle eivät täyty, voi kuvan siteeraaminen olla vielä mahdollista tekijänoikeuslain 22 §:n nojalla. Tekijänoikeuslain 22 §:n siteerausoikeuden käyttäminen edellyttää edellä mainittujen yleisedellytyksien lisäksi (sopimus ei kiellä siteeraamista, lainattavan teoksen tulee olla julkistettu, nimi ja lähde on mainittava sekä lähteen on oltava laillinen) 22 §:n edellytysten täyttymistä. Tällöin lainaajan ei tarvitse kysyä oikeudenhaltijalta lupaa hänen teoksensa käyttämiseen osana lainaajan omaa teosta eikä maksaa oikeudenhaltijalle korvausta tämän teoksen tai sen osan käyttämisestä. Säännös antaa oikeuden käyttää tekijänoikeudellisesti suojattua aineistoa toisessa yhteydessä, osana uutta teosta. Siteerausoikeus koskee kaikkia teoslajeja eli 22 §:n nojalla voi siteerata myös kuvia.
Yleisten edellytysten lisäksi siteerauksen tulee täyttää vaatimukset käytön hyvän tavan mukaisuudesta ja siteerauksen tarkoituksen edellyttämästä laajuudesta. Hyvän tavan mukaisuutta koskevan vaatimuksen tärkein merkitys on, että se edellyttää lainattavalta ja lainatulta teokselta asiallista yhteyttä. Asiallisen yhteyden vaatimus koskee lainatun ja lainaavan teoksen suhdetta eli sitä, mitä tarkoitusta varten lainaus on sallittu. Esimerkiksi kuvan lainaamista sosiaalisen median julkiseen tilapäivitykseen ei välttämättä voitaisi pitää hyvän tavan mukaisena. Sen sijaan julkaisussa, jossa on siteerattu toisen valokuvaa julkaisun tekstin havainnollistamiseksi, siteeraaminen on lähtökohtaisesti hyvän tavan mukaista. Asiallisen yhteyden kannalta olennaista siis on, että siteerattava teos havainnollistaa, selkeyttää tai taustoittaa lainaajan omaa esitystä. Vetoamisfunktion ja asiallisen yhteyden puuttumisen vuoksi pelkistä sitaateista koottua teosta ei ole sallittua tehdä ilman oikeudenhaltijan lupaa. (Harenko, Kristiina – Niiranen, Valtteri – Tarkela, Pekka: Tekijänoikeus. Talentum Pro. Helsinki 2016. s. 203-205)
Säännöksen ilmaisua “tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa” arvioidaan tapauskohtaisesti ja sillä on tarkoitettu esimerkiksi lainauksen pituutta tai käyttötarkoitusta. Sitaatin sallittavuutta on arvioitu Tekijänoikeusneuvoston lausuntokäytännössä. Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 2016:16 valokuvanäyttelystä ja valokuvakirjasta kertovassa artikkelissa oli käytetty kuutta valokuvaa ja niihin liittyviä kuvatekstejä. Tapauksessa kuvia ja kuvatekstiä sai siteerata tekijänoikeuslain 25 ja 22 §:n perusteella, koska kuvilla ja teksteillä oli riittävä asiayhteys artikkelin tekstiin.
Muu lupa, kuten lupa oikeudenhaltijalta
Mikäli haluat hyödyntää kolmansien aineistoa sitaattisäännöksiä laajemmin tai jos aineiston lisenssiehdoissa kielletään esimerkiksi kuvien käyttö, voit myös kysyä lupaa oikeudenhaltijalta erikseen tai sitten hän voi antaa luvan aineistonsa käyttöön luvan sopimuksella.
Creative Commons -lisenssi on käyttölupa, joka antaa käyttäjän valinnan mukaan lisäoikeuksia materiaalin hyödyntämiseen. Lisenssisopimuksen laajuus ja lisenssisopimuksen sallimat käyttötavat selviävät lisenssin nimestä ja siihen liittyvästä logosta. Nämä puolestaan linkittyvät lisenssin tarkkaan juridiseen sisältöön ja sallitun käytön selitykseen. Näin lisenssin sallima käyttö on voitu määritellä sekä helposti ymmärrettävässä muodossa että tarkasti.
Linkittäminen
Linkittämistä ei ole erikseen säännelty Suomen lainsäädännössä ja siksi sitä joudutaan arvioimaan tapauskohtaisesti muun muassa tekijänoikeuslain valossa. Linkittämistä koskevassa keskustelussa linkittämisen mahdollisimman suurta vapautta puolletaan lähes aina argumentilla, jonka mukaan internetin toiminta ja sananvapaus edellyttää linkittämismahdollisuutta. Niinpä mahdollisuuteen linkittää tekijänoikeuden estämättä on lähtökohtaisesti suhtauduttu myönteisesti. Sananvapausargumentin merkitys on kuitenkin hyvin vähäinen tapauksissa, joissa linkitetään laitonta aineistoa. (Pihlajarinne, Taina: Lupa linkittää - toisen aineiston hyödyntämisen tekijänoikeudelliset rajat. 2012. S. 72-73 ja 80)
Mikäli sivustolle tuodaan suojattua aineistoa ulkopuolelta linkkien avulla siten, että aineistosta valmistetaan kappale linkittäjän sivun osaksi, tapahtuu tekijänoikeudellisesti merkityksellistä kappaleen valmistamista. Kehyslinkin, inline-linkin ja order-linkin asettaminen indikoi, että linkittäjä saattaa aineistoa uudelleen yleisön saataviin (Pihlajarinne, Taina: Lupa linkittää - toisen aineiston hyödyntämisen tekijänoikeudelliset rajat. 2012. S. 113, 126). Yleensä tutkimuksissa on vieviä linkkejä lähinnä lähdeluettelossa. Ne ovat tekijänoikeudellisessa mielessä ongelmattomia, mikäli sivusto, jolle linkitetään, on laillinen.