Skip to main content

Tieteellinen viittaaminen: Nimi-vuosijärjestelmä

Muita nimi-vuosijärjestelmiä

Nimi-vuosijärjestelmästä on monia muunnoksia, joita käytetään myös Aalto-yliopiston eri laitoksilla.

APA
Erityisesti humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä käytetään yleisesti APA-tyyliä.

Lue lisää >>

 

 

Nimi-vuosijärjestelmä (Harvardin järjestelmä)

Nimi-vuosijärjestelmän yleisin muoto on Harvardin järjestelmä, johon tämän oppaan ohjeistus pohjautuu. Harvardin järjestelmässä tekstiviitteestä pitää aina käydä ilmi kirjoittajan nimi ja julkaisuvuosi sekä sivunumero tai -numerot. Lukija näkee heti tekstiviitteestä kirjoittajan ja käytetyn aineiston iän. Lähdeluettelo järjestetään aakkosjärjestykseen. Tämän viittausjärjestelmän ylläpito onnistuu varsin helposti ilman viitteidenhallintaohjelmaa.

Huom. alkuperäiseen Harvardin järjestelmään eivät kuulu ISBN- eivätkä ISSN-numerot. SFS 5989-standardi Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet kuitenkin suosittaa niiden käyttöä. Tärkeintä ISBN- ja ISSN-numeroiden käytössä on johdonmukaisuus. Niitä tulee käyttää joko kaikissa aineistoissa, joille ne on annettu, tai ei missään. Lukijalle ne ovat oiva apu aineiston paikantamisessa esim. kirjastotietokannoista.

Esimerkkejä

Harvardin järjestelmän tekstiviite sisältää tekijän nimen, teoksen julkaisuvuoden ja sivunumeron tai -numerot. Seuraavat esimerkkiviitteet ovat SFS-standardin 5989 mukaisia. Useat kirjoittamisen oppaat eivät Harvardin järjestelmää koskevissa esimerkeissään käytä "s." merkintää viitteen sisällä, eli viitteet ovat niissä esimerkiksi muotoa: ... (Mattila 2006, 32).

Esimerkkejä:

  • ... (Mattila 2006, s. 32).
  • ... (Lahtinen & Järvinen 2007). Jos tekijöitä on kaksi, viitteeseen merkitään molemmat.
  • ... (Meikäläinen et al. 2003). Jos tekijöitä useampia kuin kaksi, merkitään ensimmäinen ja seuraavat korvataan merkinnällä "et al." tai suomeksi "ym.".
  • ... (Huovinen 2003a). Jos viittauksia saman tekijän samana vuonna ilmestyneisiin eri julkaisuihin, viitteet erotetaan pienaakkosilla vuoden perässä.
  • ... (Huovinen 2003a; Mattila 2006, s. 40). Tekstissä voi olla viittauksia useisiin lähteisiin.

Lähdeluettelo

• Lähdeviitteet ovat aakkosjärjestyksessä.
• Vuosiluku on heti tekijän jälkeen.
• Jos samalla tekijällä on useita julkaisuja samana vuonna, nämä erotetaan kirjaimilla a,b,c (tekstiviitteessä ja lähdeluettelossa).
 

 

Esimerkki:
 
• Nykänen, Olli. 2002. Toimivaa tekstiä. Opas tekniikasta kirjoittaville. Helsinki: Tekniikan Akateemisten Liitto TEK. 212 s. ISBN 952-5005-64-X.
• Kauranen, Ilkka & Mustakallio, Mikko & Palmgren, Virpi. 2007. Tutkimusraportin kirjoittamisen opas opinnäytetyön tekijöille. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. 109 s. [viitattu 2.4.2015]. ISBN 978-952-60-3663-2 (sähköinen). ISBN 951-22-8359-X (painettu). Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-3663-2.

Tekstiviite

• Virta (1987, s. 90-93) on esittänyt, että tärinää aiheuttavissa koneissa…
• Selvityksen mukaan (Mäki 1980, s. 50) ruuviliitoksen suunnittelussa tulee…

Lähdeviite kirjaan

Amjad, Z. 2000. Advances in crystal growth inhibition. New York, New York, USA: Kluwer Academic Publishers. 277 s. ISBN 0-3064-6924-3 (sähköinen). ISBN 0-3064-6499-3 (painettu).

Lähdeviite painetun lehden artikkeliin

Laakkonen, Pertti. 2004. Otahalli sai uuden lattiapinnoitteen. Väri ja pinta, vol. 87:4. S. 49-50. ISSN 0024-8568.