Skip to main content

Tieteellinen viittaaminen: Numeroviitejärjestelmä

Muunnos: aakkosnumerojärjestelmä

Aakkosnumerojärjestelmä on numeroviitejärjestelmän muunnos.
Siinä lähdeviitteet laitetaan aakkosjärjestykseen ja numeroidaan sen jälkeen juoksevasti.
Tekstiviitteet saavat lähdeluettelon määräämän numeron.
Tekstiviitteen muoto on sama kuin numeroviittausjärjestelmässä.

Aakkosnumerojärjestelmä on suosittu teknisillä aloilla, ja sitä käytetään joillakin Aalto-yliopiston laitoksilla.

Numeroviitejärjestelmä

Numeroviitejärjestelmässä viitteet merkitään tekstiin numeroilla, jotka voivat olla kaarisulkeissa, hakasulkeissa tai yläindekseinä. Numerointi aloitetaan ykkösestä. Numeroitu lähdeluettelo järjestetään viitteiden esiintymisjärjestyksen mukaan.
Tämä järjestelmä ei ole lukijalle yhtä havainnollinen kuin Harvardin järjestelmä. Kirjoittajan on kuitenkin helppo laittaa numero tekstiin, koska numero ei sekoita tekstin rakennetta. Jos lähdeaineistona on hakemistoja tms. aineistoja, joille ei ole olemassa kirjoittajaa, tämän järjestelmän käyttö voi olla erityisen perusteltua. Numeroviitejärjestelmän ylläpito ilman viitteidenhallintaohjelmaa on työläämpää kuin Harvardin järjestelmän.

Huom. hyvä esimerkki tästä on ISO-690-2-standardin perustuva viittaustapa. Verkosta löytyy otteita tästä standardista. Tähän viittaustapaan kuuluvat mukaan ISBN- ja ISSN-numerot.

Esimerkkejä

Numeroviitejärjestelmässä viitteet numeroidaan juoksevasti siinä järjestyksessä, kun ne esiintyvät tekstissä.

Esimerkkejä:

  • On osoitettu, että... [1].
  • On esitetty, että... [2, s. 36-38].
  • Järvisen vuonna 2002 esittämän teorian mukaan... [3, s. 50]. Numeroviitejärjestelmän tekstiviittessä voidaan esittää tekijän nimi ja julkaisuvuosi.

Lähdeluettelo

• lähdeviitteet numerojärjestyksessä eli samassa järjestyksessä kuin ne esiintyvät tekstissä
• vuosiluku julkaisutiedoissa

Esimerkki:
 

[1] Kauranen, Ilkka & Mustakallio, Mikko & Palmgren, Virpi. Tutkimusraportin kirjoittamisen opas opinnäytetyön tekijöille. Espoo: Teknillinen korkeakoulu, 2007. 109 s.  [viitattu 2.4.2015]. ISBN 978-952-60-3663-2 (sähköinen). ISBN 951-22-8359-X (painettu). Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-3663-2.

[2] Nykänen, Olli. Toimivaa tekstiä. Opas tekniikasta kirjoittaville. Helsinki: Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, 2002. 212 s. ISBN 952-5005-64-X.

Tekstiviite

• Tärinää aiheuttavissa koneissa [1, s. 90-93] ilmenee…
• Mäen tekemän selvityksen mukaan [2, s. 50]  ruuviliitoksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon…

Lähdeviite kirjaan

[1] Amjad, Z. Advances in crystal growth inhibition. New York, New York, USA: Kluwer Academic Publishers, 2000. 277 s. ISBN 0-3064-6924-3 (sähköinen). ISBN 0-3064-6499-3 (painettu).

Lähdeviite painetun lehden artikkeliin

[1] Laakkonen, Pertti. Otahalli sai uuden lattiapinnoitteen.  Väri ja pinta, 2004. Vol. 87:4. S. 49-50. ISSN 0024-8568.

Lähdeviite elektroniseen lehtiartikkeliin

[1] Lassalle, V. L. & Failla, M. D. & Vallés, E. M. & Martin-Martinez, J. M. Chemical modification of styrene-butadiene-styrene co-polymer by grafting of N-carbamyl maleamic acid. Journal of adhesion science and technology. 2005, vol. 18:15. S. 1849-1860 [viitattu 30.12.2014]. ISSN 1568-5616 [verkkojulkaisu]. Saatavissa: doi:10.1163/1568561042708359.