Skip to main content

Visual Resources Centre: Opetusmateriaalit

Sallitut kuvien käyttötavat opetusmateriaaleissa

Kolmansien tekemän materiaalin hyödyntäminen omissa materiaaleissa

Hyödyntäminen joko poikkeussäännöksellä tai oikeudenhaltijan luvalla

Tekijänoikeudellisessa mielessä opetusmateriaalin tallentaminen tietoverkkoon ja jakelu tietoverkossa merkitsee aina sekä kappaleen valmistamista että yleisön saataville saattamista. Suljettu verkkoympäristö, kuten sisäverkko, ei tee käytöstä tekijänoikeuslain tarkoittamaa yksityistä käyttöä, vaan tekijänoikeudella suojatun materiaalin laittaminen verkkoon edellyttää soveltuvaa poikkeussäännöstä tai oikeudenhaltijalta saatua lupaa, mikäli tekijänoikeus on voimassa. 


Soveltuvat poikkeussäännökset

Yleiset edellytykset poikkeussäännösten soveltamiselle

Tekijänoikeuslain 2 luku sisältää rajoitussäännöksiä tekijän taloudellisiin oikeuksiin. Koska tekijän määräysvalta perustuu lain antamaan yksinoikeuteen, on rajoitussäännöksiä tulkittava ahtaasti. ​ Sopimusten sitovuuden periaatteesta puolestaan seuraa se, että jos aineisto on hankittu käytettäväksi tietyillä sopimuksen ehdoilla, näitä ehtoja on noudatettava sopimusosapuolten keskinäisessä suhteessa myös silloin, kun jokin rajoitussäännös sallisi aineiston laajemman käytön. (HE 28/2004 s.25) Näin ollen, jos esimerkiksi kuvien käyttö sitaattina on käyttöehdoissa kielletty, ei rajoitussäännöksiä voi soveltaa.

​Rajoitussäännösten soveltumisen yleisistä edellytyksistä säädetään tekijänoikeuslain 11 §:ssä. Rajoitussäännöksen hyödyntäminen edellyttää, että lainattava teos on julkistettu, lähde ja tekijä mainitaan sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii ja että hyödyntäjällä on teos tai muu aineisto laillisesti hallussaan.

Teos on julkistettu, kun se on tekijän luvalla saatettu julkisuuteen, esimerkiksi näyttelyyn tai avoimille verkkosivulle. Laillisen lähteen vaatimus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi verkkosivu, jolta lataat kuvan, on sellainen, että on kuva siellä kuvan oikeudenhaltijoiden luvalla. Jos kuva on alunperin luvattomasti ladattu verkkosivulle, ei kuvien kopioiminen sieltä ole sallittua siteerausoikeuden nojalla. Mikäli opettaja itse on esimerkiksi valokuvannut kuvan, on selkeyden vuoksi syytä ilmoittaa myös oma nimensä, esimerkiksi näin; valokuva; Ossi Opettaja.Lisäksi tulee mainita kuvassa esiintyvän kohteen osalta arkkitehti, suunnittelija, taiteilija tai esiintyvä taiteilija. 


Kuvasitaatti, tekijänoikeuslain 25 §

Tekijänoikeuslain 25 §:n toinen momentti koskee kuvien siteeraamista. Säännöksen mukaan kuvia voidaan toisintaa ilman lupaa ja ilman korvausta arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen sillä edellytyksellä, että kuvilla on asiallinen yhteys tekstiin

Oikeuden käyttäminen edellyttää tekijänoikeuslain 25 §:n mukaisten edellytysten (kyseessä on arvosteleva tai tieteellinen esitys ja kuvilla on asiallinen yhteys tekstiin) lisäksi edellä mainittujen yleisedellytysten täyttymistä (11 §); sopimus ei kiellä siteeraamista, lainattavan teoksen tulee olla julkistettu, nimi ja lähde on mainittava sekä lähteen on oltava laillinen. Teos on julkistettu, kun se on tekijän luvalla saatettu julkisuuteen, esimerkiksi näyttelyyn tai avoimille verkkosivulle. Laillisen lähteen vaatimus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi verkkosivu, jolta lataat kuvan, on sellainen, että on kuva siellä kuvan oikeudenhaltijoiden luvalla. Jos kuva on alunperin luvattomasti ladattu verkkosivulle, ei kuvien kopioiminen sieltä ole sallittua siteerausoikeuden nojalla. 

Kuva voi olla valokuva, piirros, valokuva taideteoksesta, kuva nuottikirjoituksesta, kaavio tai muu selittävä piirros tai muu kuva. Lain 22 § koskee pääsääntöisesti vain teoksen osien käyttöä, kun taas 25 § sallii kuvan käytön kokonaisuudessaan ei-kaupallisessa tarkoituksessa. Mikäli tekijänoikeuslain 25 §:n asettamat soveltamisedellytykset eivät täyty, voi siteeraaminen olla vielä mahdollista tekijänoikeuslan 22 §:n, yleisen sitaattisäännöksen, nojalla.

Hallituksen esityksen 287/1994 sivun 29 mukaan esityksen tieteellisyydelle asetettavat kriteerit ovat lain soveltamiskäytännössä muotoutuneet verraten laajoiksi. Tieteellisenä esityksenä on pidetty sitä, että tieteellinen esitys on aiheen käsittelytavaltaan tieteellinen. Esimerkiksi siis se, että kuva valaisee luennoitsijan sanallista esitystä yliopiston tai ammattikorkeakoulun luennolla, on peruste kuvan siteeraamiselle. Tekijänoikeusneuvoston ratkaisun 1992:4 mukaan esimerkiksi Tiehallituksen julkaisu, valtatieverkon 2010 kehittämissuunnitelma, vaikutusselvitys 5 oli tieteellinen esitys. Esityksen tieteellinen arvo voi perustua myös esityksen systematisointiin, valintoihin ja esitystapaan.

Vastaavilla kriteereillä arvioidaan myös digitaalista opetusmateriaalia. Tieteelliseen tutkimukseen perustuva luento on tieteellinen esitys, johon tekijänoikeuslain 25 §:n rajoitussäännös soveltuu, ja johon voidaan siis rajoitussäännöksen nojalla liittää sanallista ilmaisua valaisevia kuvia. Mikäli digitaalisessa oppimateriaalissa olevan esityksen halutaan olevan tieteellinen esitys, on siinä oltava riittävästi aineiston sanallista analyysiä ja lähteiden käyttöä hyvän tieteellisen tavan mukaisesti. Tästä voit katsoa lisätietoa kuvien lähteiden ja tekijöiden hyvän tavan mukaisesta ilmoittamisesta. Tällöin mahdollisuus kuvittaa tieteellinen esitys rajoitussäännöksen nojalla soveltuu myös digitaaliseen oppimateriaaliin. Asiallista yhteyttä arvioidaan tapauskohtaisesti, mutta pelkistä sitaateista koostuvaa teosta ei ole sallittua tehdä, vaikka se olisikin pedagogisesti hyödyllinen ja perusteltu. Tekijänoikeuslain 25 § (tietoyhteiskuntadirektiivi, perustelukappale 42 ja 5 artikla) edellyttää myös siteeraukselta ei-kaupallista tarkoitusta. Ei-kaupallinen tarkoitus on puolestaan esimerkiksi korkeakoulun luennoilla, avoimen korkeakoulun luennoilla sekä esimerkiksi korkeakoululla kustantajana. Sen sijaan koulutusviennillä yleensä ei ole ei-kaupallista tarkoitusta.​​

Sitaatti, tekijänoikeuslain 22 §

Tekijänoikeuslain 22 §:n mukaisesti julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Siteerausoikeuden käyttäminen edellyttää edellä mainittujen yleisedellytyksien lisäksi 22 §:n edellytysten täyttymistä. Tällöin lainaajan ei tarvitse kysyä oikeudenhaltijalta lupaa hänen teoksensa käyttämiseen osana lainaajan omaa teosta eikä maksaa oikeudenhaltijalle korvausta tämän teoksen tai sen osan käyttämisestä. Säännös antaa oikeuden käyttää tekijänoikeudellisesti suojattua aineistoa toisessa yhteydessä, osana uutta teosta. Siteerausoikeus koskee kaikkia teoslajeja eli 22 §:n nojalla voi siteerata myös kuvia.

Yleisten edellytysten lisäksi siteerauksen tulee täyttää vaatimukset käytön hyvän tavan mukaisuudesta ja siteerauksen tarkoituksen edellyttämästä laajuudesta. Hyvän tavan mukaisuutta koskevan vaatimuksen tärkein merkitys on, että se edellyttää lainattavalta ja lainatulta teokselta asiallista yhteyttä. Asiallisen yhteyden vaatimus koskee lainatun ja lainaavan teoksen suhdetta eli sitä, mitä tarkoitusta varten lainaus on sallittu. Esimerkiksi kuvan lainaamista sosiaalisen median julkiseen tilapäivityksen koristeeksi ei voitaisi pitää hyvän tavan mukaisena. Sen sijaan luentomateriaaleissa, joissa on siteerattu toisen valokuvaa materiaalien havainnollistamiseksi ja jotka jaetaan korkeakoulun avoimella oppimisalustalla, siteeraaminen olisi lähtökohtaisesti hyvän tavan mukaista.​ Asiallisen yhteyden kannalta olennaista siis on, että siteerattava teos havainnollistaa, selkeyttää tai taustoittaa lainaajan omaa esitystä. Vetoamisfunktion ja asiallisen yhteyden puuttumisen vuoksi pelkistä sitaateista koottua teosta ei ole sallittua tehdä ilman oikeudenhaltijan lupa. (Harenko, Kristiina – Niiranen, Valtteri – Tarkela, Pekka: Tekijänoikeus. Talentum Pro. Helsinki 2016. s. 203-205.)

Säännöksen ilmaisua “tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa” arvioidaan tapauskohtaisesti ja sillä on tarkoitettu esimerkiksi lainauksen pituutta tai käyttötarkoitusta. Sitaatin sallittavuutta on arvioitu Tekijänoikeusneuvoston lausuntokäytännössä. Tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 2016:16 valokuvanäyttelystä ja valokuvakirjasta kertovassa artikkelissa oli käytetty kuutta valokuvaa ja niihin liittyviä kuvatekstejä. Tapauksessa kuvia ja kuvatekstiä sai siteerata tekijänoikeuslain 25 ja 22 §:n perusteella, koska kuvilla ja teksteillä oli riittävä asiayhteys artikkelin tekstiin. Siteerauksen sallittavuutta on arvioitu myös korkeimman oikeuden Lapualaisoopperaa koskevassa ratkaisussa. Ratkaisua on punnittu muun muassa Turre Legalin Parodia -sivustolla. 

Kopioston lupa tai lupa oikeudenhaltijalta

Mikäli haluat hyödyntää kolmansien aineistoa sitaattisäännöksiä laajemmin tai jos aineiston lisenssiehdoissa kielletään esimerkiksi kuvien käyttö, voit myös kysyä lupaa oikeudenhaltijalta erikseen esimerkiksi sähköpostitse tai sitten hän voi antaa luvan aineistonsa käyttöön sopimuksella. Myös Kopioston luvan avulla voi hyödyntää rajoitetusti materiaalia kurssin osallistujien kesken esimerkiksi suljetussa Moodle -työtilassa. Suositeltavaa on pyrkiä hyödyntämään Creative Commons -lisensioitua materiaalia mahdollisimman paljon omassa materiaalissa, koska CC-BY lisensioitua materiaalia voi jakaa laajasti esimerkiksi verkon avoimilla alustoilla.

​​Linkittäminen

Linkittämistä ei ole erikseen säännelty Suomen lainsäädännössä ja siksi sitä joudutaan arvioimaan tapauskohtaisesti muun muassa tekijänoikeuslain valossa. Linkittämistä koskevassa keskustelussa linkittämisen mahdollisimman suurta vapautta puolletaan lähes aina argumentilla, jonka mukaan internetin toiminta ja sananvapaus edellyttää linkittämismahdollisuutta. Niinpä mahdollisuuteen linkittää tekijänoikeuden estämättä on lähtökohtaisesti suhtauduttu myönteisesti. Sananvapausargumentin merkitys on kuitenkin hyvin vähäinen tapauksissa, joissa linkitetään laitonta aineistoa. (Pihlajarinne, Taina: Lupa linkittää - toisen aineiston hyödyntämisen tekijänoikeudelliset rajat. 2012. S. 72-73 ja 80)

Mikäli sivustolle tuodaan suojattua aineistoa ulkopuolelta linkkien avulla siten, että aineistosta valmistetaan kappale linkittäjän sivun osaksi, tapahtuu tekijänoikeudellisesti merkityksellistä kappaleen valmistamista. Kehyslinkin, inline-linkin ja order-linkin asettaminen indikoi, että linkittäjä saattaa aineistoa uudelleen yleisön saataviin (Pihlajarinne, Taina: Lupa linkittää - toisen aineiston hyödyntämisen tekijänoikeudelliset rajat. 2012. S. 113, 126). Näin ollen, jos tämän kaltaista tekniikkaa hyödynnetään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, voi linkittämistekniikka olla oikeudenhaltijan tekijänoikeuden loukkaus. Kuitenkin, jos lähteenä olevalla sivustolla on esimerkiksi sosiaalisen median jaa -toiminto, on lähtökohtaisesti tulkittava, että oikeudenhaltija on antanut jakamiselle luvan. 

Loading ...